Kirsikoita

Annoin itselleni luvan aloittaa uuden virkkaustyön heti, kun Evora-tyyny valmistui. Samalla koukulla (1,75 mm) ja langoilla (kalalanka) sekä ripauksella punaista puuvillalankaa sain virkata yhden tärkeän tilaustyön. Nuorimmainen tyttöni tarvitsi kouluun pientä pussukkaa, ja toiveena oli samanlainen Kirsikka-pussukka kuin Virkkurin Kuosikirjasta löytyy.

Kirsikoiden virkkaaminen oli varsin koukuttavaa puuhaa, ja pussukka valmistui muutamassa päivässä. Tällä kertaa muistin kiinnittää hieman huomiota viimeistelyyn, ja lisäsin vetoketjuun avaamista helpottavan nauhan. Saaja on tyytyväinen, ja niin minäkin. Ihanaa, kun neitokaiset osaavat arvostaa itsetehtyä ja malttavat aina odotella näiden töiden valmistumista, vaikka joskus toteutus kestääkin (tällä kertaa onneksi ei:)).

Tänä viikonloppuna suurin osa kässäilijöistä taitaakin olla Tampereella messuilla. Nauttikaa messuista, ja mielenkiinnolla odottelen messuraportteja! Minulta jää tällä kertaa messut tietoisesti väliin, vaikka ne ovatkin olleet jo useana vuonna marraskuun ihana piristys.

Evora-tyyny

Tällä viikolla valmistui yksi isohko virkkausprojekti, jota ei varmaankaan vielä ikuisuusprojektiksi voi kutsua, sillä se valmistui reilussa puolessa vuodessa. Meillä on olkkarissa 60 x 60 cm lattiatyyny, jossa kissat nukkuvat vuorotellen päikkäreitään. Aikaisempi tyynyliina oli jo nuhjuisessa kunnossa, joten maaliskuussa ajattelin virkata siihen nopsaan uuden päällisen.

Laskeskelin tarvittavat silmukat aikaisempien tyynyprojektien perusteella. Virkkauskäsialani kuitenkin näköjään vaihtelee miten sattuu, joten tyynystä tuli loppujen lopuksi vain 50 x 50 cm. Hieman harmitti, ja siinäpä syy, miksi virkkaus jäi muutamaksi kuukaudeksi keskeneräisten koriin. Lopulta päätin hyväksyä tosiasiat, ja virkkasin tyynyn valmiiksi sekä kävin ostamassa siihen sopivankokoisen sisustyynyn. 

Virkkauskuvio löytyy Virkkurin kalenterista 2018 sekä Molla Millsin Virkkurin Kuosikirjasta nimellä Evora. Lankana tässä on Suomen Langan 12-säikeistä Liina-kalalankaa, ja koukku 1,75 mm. Kalalanka on yksi ikisuosikeistani näihin tyynyihin, sekä laukkuihin että pussukoihinkin. Vaikka tyynystä tuli pienempi kuin oli tarkoitus, niin onhan se ihana. Kissojakaan ei pienempi koko näytä haittaavan. 

(Virkattu kissa on tehty aiemmin. Virkkasin näitä jossain vaiheessa useamman, ja yhdestä kissasta löytyy juttua täällä)

Maileg-maailma

Jos minulla olisi enemmän luovaa vapaa-aikaa, tykkäisin tuunailla ja sisustaa kotia sekä askarrella lasten leikkeihin kaikkea pientä ja söpöä. Tiedättehän te - sellaista aikaa, jolloin on virkeä, ajatus kulkee, on aikaansaava ja tarmokas. Valitettavasti sellaista aikaa ei ole viime aikoina kovin usein ollut. Yleensä sitä istahtaa iltaisin sohvalle niin väsyneenä, ettei kykene muuhun kuin tuttuihin ja turvallisiin neuleisiin, jotka eivät ihan liikoja vaadi. Uuden neuleen aloittaminen ja lankojen keriminenkin on yleensä ajoitettava viikonloppuihin.

Tästä huolimatta olen vuosien aikana saanut muutamia pikkujuttuja näperrettyä tytöille. Osa niistä on tehty Barbeille, osa nukkekotiin ja osa varta vasten tähän Maileg-maailmaan. Vähitellen ne kaikki ovat päätyneet Maileg-pupujen, -hiirien ja -kissojen kotiin. Tästä kuvasta löytyy Ebba Masalin -taulu, neulottu peitto ja makramee-seinätekstiili. Tekoturkistupsu on kokenut jossakin pipossa kovia, ja purettuna siitä on tullut kaunis, pehmeä matto.

Maileg-kodista löytyy myös viime jouluksi virkkaamani keinu, joka näyttää ihan söpöltä vaikka tässä ei ihan ajatus ja toteutus kohdanneetkaan. Lattiaa koristaa virkattu Juhannusruusu-matto, minilankakori täynnä lankaa sekä Snurren paperikassi. Mistäs muualtakaan ne langat olisi ostettu? 

Huhuu - onkohan siellä enää ketään?

Tämä vuosi on ollut käsitöiden suhteen täysin erilainen kuin aikaisemmat. Alkuvuoden tahmeus on jatkunut koko kevään ja kesän. On ollut useitakin viikkoja, jolloin en ole neulonut ainuttakaan silmukkaa, ja unohdin jopa pakata langat mukaan lomareissulle. Vähitellen myös kaikki aikaisemmat "rutiinit" kuten Ravelryn selaaminen ja uusien ohjeiden etsiminen, blogin päivittäminen ja muiden blogien seuraaminen ja jopa lankakaupoissa käynti ovat jääneet vähitellen pois. Välillä olen saattanut innostua luomaan silmukat uuteen neuleeseen, mutta kaikki ne neuleet ovat hautautuneet keskeneräisten kasaan. Voisin jopa väittää, että päivästäni ovat kadonneet ne pari tuntia, jolloin pystyn harrastamaan käsitöitä. Sitä en tiedä mihin, sillä mitään muutakaan aikasyöppöä elämääni ei ole ilmestynyt. 

Toukokuussa olin kuitenkin harvinaisen aikaansaava, sillä sain valmiiksi edellisessä postauksessa keskeneräisenä esittelemäni paidan (kuvat ilmaantuvat ehkä blogiin, jos saan itseni ylipuhuttua mallin hommiin) sekä tämän virkatun maton. Vanhemmalla tyttärelläni oli jonkinlainen sisustuskriisi huoneensa suhteen. Pieni siivous ja uusi matto auttoivat pahimpaan ahdistukseen.

Maton ohje löytyy Virkkuri 4 -kirjasta ja on siis Molla Millsin käsialaa. Kuteena on ohjeenmukainen Lankavan Ministeri-polyesterikude, joka sopii mainiosti tällaiseen lapsi- ja eläinperheeseen. Matto on sen verran kevyt, että sen voi tarvittaessa nakata pesukoneeseen. Kuvassa näkyykin meidän perheen uusin tulokas - pieni touhukas riiviö nimeltänsä Sani.

Samasta kirjasta virkkasin myös tämän kuuloketaskun samaiselle neitokaiselle (silitysmerkki Nova Melinalta). Nopea pieni välityö, joka on ollut aktiivisessa käytössä siitä asti. Näitä tarvittaisiin parikin lisää tähän perheeseen. 

Tällä hetkellä näyttää, että pienen hiljaiselon jälkeen syksystä tulee taas käsitöiden suhteen vilkkaampi. Lupauduin neulomaan The Fibre Companyn villaisesta lankauutuudesta, Loresta, mallineuleen Snurrelle, joten puikot ovat olleet kiireisinä viimeiset pari viikkoa. Selkeästi tarvitsin neuleen deadlinella, jotta saan jotakin valmiiksikin asti:). 

Huhtikuun keskeneräiset

Kaipaan aikaa, jolloin energiaa riitti enemmänkin käsitöihin. Tai oikeastaan sitä innostusta, jolloin tuntui, että viikottain oli aloitettava joku uusi ihana projekti. Kaikki puikot olivat varattuina eri neuleille ja lankakaupassa piti pyörähtää vähän väliä. Onkohan siitä nyt jo neljä kuukautta kun viimeksi kävin Snurressa? Ei sillä, että tällä neulomisvauhdilla uutta lankaa tarvitsisinkaan.  

Jottei homma ihan kokonaan unohdu, olen virkannut yhtä isompaa tyynynpäällistä. Lattiatyynymme (kokoa 60x60) on kaivannut jo jonkun aikaa uutta päällistä. Molla Millsin kalenterista löytyy ohje tähän ihanaan kuvioon, jota virkkaan mustalla ja luonnonvalkoisella kalalangalla. 

Mittailin tarkasti aiemmin virkkaamiani tyynyjä, ja laskeskelin sopivan silmukkamäärän niiden perusteella. Tietysti mittailin vielä parin kerroksen jälkeen, että koko on varmasti oikea. Mutta jotain mystistä matkan varrella tapahtui. Nyt kun tyyny on reippaasti yli puolen välin, huomasin että leveydestä on kadonnut 20 cm. Lattiatyyny taitaa jäädä vielä odottelemaan omaa päällistänsä, ja tälle yksilölle pitää ostaa uudet sisukset.

Toinen aktiivinen keskeneräinen on Hay-neule Laine Magazinesta. Aloitin tämän jo loppuvuodesta, mutta se jäi muiden kiireiden jalkoihin. Paita neulotaan alhaalta ylöspäin, joten siinä vaiheessa kun etu- ja takakappale eroteltiin, oli jotenkin helppoa unohtaa koko neule. Neulon paidat mieluummin ylhäältä alaspäin, ja jotenkin tämä toinen tapa tuntuu niin työläältä. Paita on kuitenkin sen verran kaunis, ettei sitä voi keskeneräiseksi jättää. Otin itseäni niskasta kiinni, ja nyt mennään jo hihoissa. Näyttäisi siltä, että tästä tulee todella ihana. Ei mikään kevätpaita värinsä puolesta, mutta käyttöön tulee vaikka sitten loppuvuodesta.

Tätä paitaa neuloessa olen taas vähitellen innostunut neulomisesta. Mutta aiemmasta poiketen, tekee mieli ensin tehdä keskeneräiset valmiiksi ennen kuin aloitan uutta. Tavoitteenani on myös käydä lankavarastoni läpi ja aloittaa seuraavat neuleet varastolangoista. 

Rocking Sheep

Joulukoristeet jäi viime jouluna tekemättä. Tai oikeastaan pari aloitusta on edelleen keskeneräisten kasassa odottelemassa seuraavaa joulua. Päätin siis tsempata pääsiäiskoristeiden kanssa, mutta voi olla, että tämän kummempaan en pysty.

Dropsilta löytyy ohje hauskaan lammaskoristeeseen, joka oli pakko ottaa koukulle. Lopputulos on melko söpö, mutta pakko kyllä myöntää, että näiden tekeminen oli yhtä tuskaa. Ensimmäisen kanssa luin ohjeen väärin, ja naamasta ei ota selvää onko kyseessä lammas vai sittenkin apina. Ajattelin, että toisen kanssa homma sujuu paremmin, mutta jotenkin se muistuttaa vielä vähemmän lammasta. No, eipä näitä kukaan niin tarkkaan tiiraile. Hyvälle näyttää oksalla roikkuessa.

Vuoden viimeiset

Vaikka blogi tuntuu hiljenneen, niin se ei tarkoita sitä, etteikö täällä olisi neulottu tai virkattu. Lähes kaikki viime aikojen tuotokset ovat olleet lahjoja, jotka ovat valmistuneet niin viime tipassa, ettei kaikista ole edes keretty valokuvaa ottaa. Alla kuitenkin pari varsin onnistunutta lahjaa.

Vanhempi tytöistä piti ystävälleen yllätyssynttärit yksisarvisteemalla, ja siitä se ajatus sitten lähti. Muistin, että olin nähnyt Ravelryssä ohjeen söpöön yksisarviseen. Plussaa tietysti se, että ohje oli ilmainen ja se oli todella nopea ja helppo virkattava. Samalta suunnittelijalta löytyy muuten monta muutakin upeaa virkkausohjetta.

Tämän vuoden neulotut joululahjat ovatkin sitten tässä kuvassa. Kaksi pipoa. Yksinkertaiset joustinneulepipot, mutta jotenkin näissä meni kaikki kohdalleen. Puikkokoko (3,5 mm) suhteessa langanpaksuuteen (Lamana Cusco), silmukkamäärä (102 s) sekä pipon korkeus. Tällä reseptillä on tarkoitus neuloa vielä tytöillekin pipot, jos vaan ruuhka puikoilla hellittää.

Viime vuodelta pitää mainita myös yksi tosi kiva juttu. Kodin Kuvalehdestä kysyttin ohjetta kissakassiin, jonka virkkasin kesäkuussa. Kassi olikin kovassa käytössä nuorimmalla tyttärellä kesän kauppa- ja kirpparikierroksilla. Ohje löytyy joulukuun numerosta (24/2017).

Ihanaa alkanutta vuotta teille kaikille! 

Kissamerkit

Vietimme naapurin rouvan kanssa villiä perjantai-iltaa virkkauksen merkeissä. Ohje näihin hauskoihin rintamerkkeihin löytyy Molla Millsin Virkkurista (Kurittomat kuosit) ja ihanat kissasilitysmerkit on ostettu Nova Melinalta. Pienellä vaivalla varsin söpö lopputulos!

Kisupenaali

Jottei tekeminen loppuisi koskaan kesken, nuorimmaisella on tapana kehitellä minulle pieniä välipalaprojekteja. Reilu puoli vuotta sitten kuulin toiveen kissapenaalista. Hän selitti tarkkaan, millainen sen pitää olla, ja langatkin kävimme ostamassa yhdessä. Hän myös valvoi, että työ pääsi hyvään alkuun, mutta sitten kiireinen kevät vei mennessään. Kesällä kukaan ei edes muistanut penaalia, mutta hyvissä ajoin ennen koulun alkua neiti varmisteli, että onhan penaali pian valmiina. Kuten monesti ennenkin, motivaationi katosi siinä vaiheessa, kun piti virkata kättä, jalkaa ja häntää ja ommella niitä kiinni.

Penaali ei siis ehtinyt ensimmäiselle koulupäivälle, mutta ensimmäiselle kokonaiselle kouluviikolle kuitenkin. Pakko kyllä myöntää, ettei ilman kovaäänistä painostusta tämä projekti olisi ehkä koskaan valmistunut. Vaikka olihan se ihana nähdä, miten innoissaan tyttö oli valmiista penaalista. Kiitokset vaihtuivat nopeasti toiveeseen takista, jonka kissa ehdottomasti tarvitsisi. Tällä kertaa kaulahuivi saa kuitenkin riittää.

Ohje on suurimmaksi osaksi omasta päästä, kissan päähän katsoin mallia täältä.

Kirsikoita

Heti perään esittelen ehkä söpöimmän avaimenperän ikinä. Tähänkin löytyy ohje Molla Millsin uusimmasta kirjasta (Virkkuri 4 - kurittomat kuosit). Minun lisäkseni tyttöni ovat selailleet kirjaa innokkaasti, ja kaikenlaisia toiveita on kuultu. Tässä niistä ensimmäinen. Avaimenperälle oli oikeasti tarve, sillä aikaisempi oli kesän aikana hävinnyt (ja ne avaimet myös...). 

Tämä avaimenperän ohje on aika tyypillinen kirjan ohje siinä mielessä, että pelkällä langalla ja koukulla ei selviä. Viimeistelty tuote ja ulkonäkö on saatu monessa ohjeessa aikaiseksi käyttämällä muitakin materiaaleja langan lisäksi. Tästäkin pienestä työstä löytyy huopaa, narua ja metallirengas, lisäksi tarvittin tekstiililiimaa. Onneksi askartelutarvikevarastoni on kohtuullinen, ja kaikki muu löytyi liimaa lukuunottamatta. 

Jäätelöpurkit

Molla Millsin uusin Virkkuri (Kurittomat Kuosit) ilmestyi muutama viikko sitten, ja kirja sai täällä aikaiseksi inspiraatiopuuskan, kuten hyvän käsityökirjan kuuluukin. Vaikka kirjan tuotteet on suunnattu pääasiassa lapsille, siitä löytyy myös ohjeita kodin sisustukseen sekä lahjaideoita. Useampikin projekti odottelee koukulle pääsyä, joten eiköhän tästäkin kirjasta ole iloa vuosiksi eteenpäin.

Ensimmäiseksi uudistin koululaisen kynäpurkit erivärisillä jäätelökuoseilla. Tytön pöytä alkoi siivous- ja järjestelyurakan jälkeen muistuttaa liikaa toimistoa, joten jotain hauskaa pöydälle oli saatava. Kirjassa jäätelökuviota oli käytetty limupussukkaan, mutta samalla silmukkamäärällä ja hieman pienemmällä koukulla (2 mm), ohje taipui peltipurkin päälliseksi. Lankana näissä on tuttua Schachenmayrin Cataniaa sekä Scheepjesin Catonaa. 

Varsin koukuttava projekti, ja erityisesti meidän tyttöjen mieleen! Jään vielä miettimään, mihin muuhun voisin tuota jäätelökuviota käyttää. 

(Tyttöjen söpöt kynät on ostettu Nova Melinalta)

Kissakassi

Viime viikolla teki mieli virkata jotain. Mietiskelin, mitä virkattua tässä taloudessa vielä tarvittaisiin, ja huomasinkin, että tyttärelläni ei ole pientä kesäkassia vaikkapa jäätelöretkiä varten. Kyllähän sellainen tarvitaan!

Tiesin jo aloittaessani, että kassi on kissa-aiheinen, mutta muuten malli muotoutui virkatessa. Kissan silmien ja suun kanssa oli jälleen kerran vaikeuksia, vaikka meidän Kosti-kissa yrittikin parhaansa mukaan näyttää mallia.

Lankana Dropsin paksu puuvillalanka Drops Loves you 8 ja koukku 3,5 mm.

Pieni pyöreä

Laitetaanpa heti toinen postaus perään, kun nyt vauhtiin pääsin. Virkkasin parvekkeelle pienen, pyöreän maton, jossa ei sisänsä ole mitään sen erikoisempaa. Ajattelin kuitenkin hehkuttaa käyttämääni Rosarioksen 70`s -lankaa. No sen verran tämä matto kyllä poikkeaa normaalista, että uskaltauduin ostamaan mustavalkoista pätkävärjättyä lankaa. Moderni räsymattofiilis sopii meidän parvekkeelle, eivätkä pienet lätäköitymiset tai epämääräiset raidoitukset jostain syystä haittaa ollenkaan. 

Mutta itse lankaan. Rosarios 70´s on pehmeä puuvillalanka, joka sopii mielestäni parhaiten sisustusprojekteihin. Loistava valinta koreihin, tyynyihin ja vaikkapa kirjovirkattuihin mattoihin. Tämä lanka on myös valintani seuraaviin makramee-projekteihini. Verrattuna esimerkiki aiemmin käyttämääni Paula-punoskuteeseen 70`s on ohuempaa, ja pehmeytensä vuoksi langan virkkaaminen ei ole käsille niin rankkaa. Lankaa löytyy Snurresta muutamassa eri värissä, ja toivon, että tämä jää valikoimaan pidemmäksikin aikaa. Selailin nimittäin juur Koel magazinet läpi, ja niistä löytyy inspiraatiota sisustusprojekteihin vuosiksi eteenpäin.

Edit: yhdestä kerästä (500 g) tuli 8 mm koukulla halkaisijaltaan 57 cm matto

Meikkipussukat

Viime viikkoina olen tarttunut mieluummin virkkuukoukkuun kuin neulepuikkoihin. Pussukkatehdas on ollut vauhdissaan, ja virkkasinkin itselleni meikkipussukan tämän hetkisillä lempiväreilläni. Persikkaiset ja vaaleanpunaiset sävyt ovat löytäneet tiensä vähitellen harmaan rinnalle, ja tartun lankakaupassa yhä useammin lankoihin näissä vaaleissa sävyissä. 

Meikkipussukan ohje on Hilja Designin Pirjon käsialaa. Tykästyin ohjeen pintakuvioon sekä tuohon kirjovirkattuun raitaan. Olen virkannut lukuisia peruspussukoita tämän vuoden aikana, joten tämän virkkaaminen oli aikaisempiin verrattuna koukuttavaa ja hauskaa.

Ja kun vauhtiin pääsin, virkkasin samaan syssyyn vielä pari pientä pussukkaa tuolla samalla pintakuviolla tyttöjen opettajille lahjaksi. Tätä ihmettä ei ole vielä koskaan tapahtunut, että opettajien lahjat olisivat olleet näin hyvissä ajoin valmiina. Aika rentouttava tunne, kun tiedossa ei ole sitä viimeisen illan paniikkia.

Miau!

Tulin vain huikkaamaan, että Hilja Designin suunnitteleman nallekarhun ohje löytyy nyt Ravelrystä (klik). Samaa ohjetta pohjana käyttäen virkkasin tämän kissan kummipojalle synttärilahjaksi. Suloinen, eikös totta?

Ananaspussukka

Viimeisen reilun vuoden aikana moni lähipiirin tyttö on saanut synttärilahjaksi virkatun pussukan. Suurin osa on jäänyt kuvaamatta blogiin, koska ne ovat olleet samanlaisia kuin aikaisemmatkin. Tästä viimeisimmästä nappasin kuitenkin pari kuvaa, sillä vihdoinkin sain testattua syksyllä kokeilemaani waistcoat stitchiä pussukkaan. Pinta näyttää siis neulotulta, vaikka onkin virkattu. Pinnasta tuli aikamoista peltiä 2,5 mm koukulla, joten suosittelen hieman normaalia isompaa virkkuukoukkua. Lankana tässä on Catania, jonka sinivihreitä jämänöttösiä löytyi useampaakin sävyä.

Pussukka on viimeistelty ananassilitysmerkillä. Tytöt ovat ostaneet useaan otteeseen silitysmerkkejä Nova Melinalta, ja vihdoinkin sain luvan kokeilla yhtä silitysmerkkiä itsekin. Voi olla, että ensi kerralla ostan itsellekin muutaman silitysmerkin, sillä näillä saa virkattuun pussukkaan pienellä vaivalla ihan uutta ilmettä.

Virkattu nallekarhu

Hilja Designin Pirjo kyseli joku aika sitten innokkaita testivirkkaajia suunnittelemalleen nallekarhun ohjeelle. Olin jo aiemmin ihaillut näitä nalleja instassa, joten innolla lähdin mukaan. Mietin kyllä ensin ihan tosissani, onko minusta tähän, sillä keskeneräisten joukosta löytyy useampikin virkatun pehmon alku. Onneksi lähdin, sillä enpä muista, milloin virkatun pehmoeläimen tekeminen olisi ollut näin hauskaa.

Hommahan alkaa virkkaamalla ensin nallen kirjovirkattu, timanntikuvioinen vartalo. Sopivan väriyhdistelmän miettiminen oli hauskaa ja puuvillajämille tuli käyttöä. Pikkuruiset kädet ja jalat valmistuivat vaivattomasti, ja ne kiinnitettiin vartaloon ennen pään virkkaamista. Erittäin toimiva juttu, sillä näin vältyin siltä masentavalta hetkeltä, jolloin virkatun pehmon kymmenet pikkuosat lojuvat siellä täällä ja jäävät odottamaan sitä ihmettä, milloin innostun ompelemaan ne kiinni. 

Lopputuloksena on tosi söpö nalle, jolle tekisi mieli virkata useampikin kaveri eri väriyhdistelmillä. Tämä meni veljenpojalle synttärilahjaksi, joten pitäähän näitä saada omaankin kotiin. 

Ohje on tulossa myöhemmin Ravelryyn - lisään linkin heti, kun ohje on saatavilla.
Edit: ohje löytyy täältä

Hexagon

Joulun jälkeen innostuin taas sisustamisesta. Huonekalut vaihtoivat paikkaansa ja muutama uusi juttukin tuli nettikirpparilta kotia. Kuten tämä keinutuoli ja sen päällä oleva virkattu kalalankapeitto (värjäsin vaalean peiton mustaksi). Keinutuoli tarvitsee alle oman mattonsa, joten sellainen oli virkattava pikaisesti. 

Valitsin malliksi Molla Millsin Hexagonin, joka on helppo virkata juuri sen kokoiseksi kuin on tarve. Tykkään maton modernista ja raikkaasta ilmeestä, joka sopii tuollaisen vanhahkon keinutuolinkin alle. Matto on virkattu Paula-punoskuteesta, jolla syntyi tasaista jälkeä. Narumaisen kuteen virkkaaminen oli kuitenkin harvinaisen rankkaa ja raastavaa käsille. Mutta lopputulos on sellainen kuin halusinkin, joten ei muistella pahalla näitä pieniä haasteita. 

Alsedan uudet vaatteet

Järkkäilyinnostus siirtyi tyttöjen huoneista myös olohuoneen puolelle. Jo jonkun aikaa minua on häirinnyt Ikean Alseda-rahien värikkäät Välkky-päälliset. Silloin joskus kaipailin jotain piristystä ja väriä elämään, mutta tässä sitä nyt ollaan. Ei varmaankaan yllätä ketään, että oranssi ja fuksia korvattiin valkoisella ja tummanharmaalla. 

Tällä kertaa tein päälliset virkkaamalla. Sen kummempaa ohjetta en tähän etsinyt, mutta nämä ovat vähän kuin suuret, pyöreät korit. Alareunat kiristin vielä narulla rahin alle. Sinne ne Alsedat nyt maastoutuu paremmin muiden huonekalujen joukkoon. Entiset on kyllä jemmassa, jos joku päivä tarvitaan lisää väriä.

Emoji-pussukka

Kaverisynttäreiden lahjabudjetti on meillä noin 10 €. Silloin tällöin innostun virkkaamaan lahjaksi myös jotain itsetehtyä, jos aikaa on riittävästi. Tosin yleensähän ne parhaat ideat tulevat viime tipassa! Onneksi tämän emoji-pussukan virkkaamiseen ei mennyt kuin hetki. Sisään sujahti vielä kynsilakka ja huulirasva.