Kyltitystä

Toimiston oveen tarvittiin kyltti ja väkersin sellaisen metallilangasta ja Putkiksen jämistä. Dymolla yhteystiedot. Kyltti on jo käytössä ja viimeisimpään versioon lisäsin vielä yrityksen toimialat.

Idean sain muistaakseni jostain viime vuoden Kotivinkistä, ja täysin sama juttu oli 101 ideaa -lehdessä (1/2010). Jossain oli mainos, että 101 ideaa ilmestyy jälleen. Pitääpä kuitenkin selata ensin lehtihyllyllä, kun viime vuotisessa oli jo monta nähtyä ja kertaalleen maksettua ideaa.

Tätä seinätekstiä olen pyöritellyt mielessäni monta kertaa. Tekisi mieli tehdä kotiinkin jotain, mutta en ole vielä löytänyt sopivaa sanaa tai seinääkään.

Kynttilälyhdyn suojus

Juju-kerhon kuukauden kirjana oli Debbie Blissin Neulojan vuosi. En perunut kirjaa, vaikka samaan aikaan Suuri Käsityölehti esitteli parhaat palat ja ohjeet kirjasta. Ja olihan siellä kirjassa vaikka mitä. Välityönä tein tämän kynttilälyhdyn suojuksen. Juuri sopiva meidän purnukkaan, johon kaikki ylimääräiset hilut kerätään. Paljon kauniimpi siis näin ja hilut pysyy piilossa! Kirjassa oli käytetty villalangan sijaan puuvillalankaa. Kaunis oli niinkin.

Tällaiset istuintyynyn suojukset olisi ihanat parvekkeelle. Laitetaan siis tehtävälistalle.

Ja näistä tupsuistahan voisi kehitellä vaikka mitä... Tässä ne on joulukoristeena.

Tekeminen ei kyllä koskaan lopu, kun tehtävälista kasvaa nopeammin mitä niitä koskaan kerkeää toteuttaa.

Lasten päiväpeitto valmis!

Päiväpeitto on vihdoinkin kasassa! Vuosi siihen meni - tosin välissä oli pitkiä taukoja, jolloin en edes halunnut nähdä koko peittoa.

Lankana on pääosin SandnesGarnin Smartia, mutta löytyy myös Novitan 7veljestä ja Dalegarnin Falkia. Lankaa meni hurjasti paljon enemmän kuin luulin. Varsinkin kun suunnitelmat muuttuivat matkan varrella, ja päädyin tekemään pylväsrivejä isoäidinneliöiden väliin. Valkoista väriä meni tähän kaikki se, mitä olin varannut molempien tyttöjen peittoon.

Reunukset tein Tine Solheimin kirjan Leikkiä langoilla ohjeen mukaan. Pykäreunat on neulottu jokainen omalla värillään.

Pidän näistä väreistä tosi paljon ja muutenkin peitto on täydellinen tyttöjen huoneeseen. Valmiita päiväpeittoja lapsille on tosi hankala löytää, ja siksi tähän projektiin aikoinaan lähdinkin.

Peitto sopii sänkyyn kokoa 70 x 165 cm. Nyt enää toinen tekemättä.. Ja sehän tulee sitten aivan eri mallilla, kun näihin neliöihin ei into riitä enää mitenkään. Tosin tätä valmista peittoa ihaillessa saattaisi mieli muuttua. Onneksi toinen peitto on jo aloitettu ja valmistuu hyvää vauhtia.

Koiranpentu

Viikonlopun "pikku"projektina oli koiranpennun virkkaus. Perushelppo ohje Järbo Garnin sivuilta ja eri osaset valmistuivatkin vauhdilla. Hankalinta minulle oli sitten näiden osasten viimeistely ja yhteenliittäminen. Pikkaisen tämä on Dumbo-mallia isoine korvineen. Pää on myös sen verran raskas, että kuono painuu helposti maahan. Mutta onneksi tytöt ei siitä välitä, vaan ihastuksella otettiin uusi pehmo vastaan. Toinen teki tilauksen kissanpennusta. Ohje on tuolla samalla sivulla. Onhan se tehtävä ja ehkä piankin, kun toinen malttamattomana odottaa.

Kuvioita

Millähän nimellä näitä suomeksi sanotaan? Olen virkkaillut muutamia motifeja, tällaisia pikkuruisia kuvioita. Ensinnäkin olen ihaillut jo kauan Emma Lambin tuotoksia - ihania värejä ja kauniita juttuja kotiin. En ole kuitenkaan keksinyt, minne laittaisin tällaisen koristenauhan roikkumaan. Mutta nyt tyttöjen huoneessa olisi pieni seinänpätkä, jonne voisin sen mahduttaa.

Haaveilin myös, että olisin tilannut uuden japanilaisen virkkauskirjan, kun heillä tuntuu olevan kirjoja tästä (motif) aiheesta lukuisia määriä. Menin kuitenkin säästöbudjetilla, ja käytin hyväkseni niitä paria japanilaista kirjaa, jotka olen jo aiemmin esitellyt ja pari kivaa mallia löytyi täältä. Suosikkini on ehdottomasti tuo hexagon. Siitä tulisi monivärisenä vaikka mitä kivaa. Lankana näissä on Novitan Miami ja koukku 4 mm. Vielä jäi lankaa, joten mitähän pikkukivaa siitä vielä keksisi?

Villahousut

Tein vähän aikaa sitten nuorimmaiselle villatakin. Sitä on kyllä käytetty, mutta tuntui, että villatakki tarvitsee parikseen villahousut. Että jalatkin pysyy lämpinä haalarin alla. Garnstudion sivuilla tuli vastaan yksinkertainen ohje, johon ostin seiskaveikkaa. Ihan sen takia, että sen lopuille on muutakin käyttöä.

Housujen yläosa on resoria ja tälle meidän rimppakintulle housut istuu tosi hyvin. Lahkeet on aika kapeat, mutta menee hyvin sukkisten tai leggareiden kanssa.

Lahkeeseen yritin kirjoa kukkia. Tein yhden ja totesin, ettei minun juttu. Liikaa näpertämistä ja mihin se sieltä haalarin alta näkyy... Muuten housut on yksiväriset. Villatakista kun väriä löytyy enemmänkin. Muistaakseni Outi teki samalla mallilla värikkäämmän version,

Tässä vielä pari kuvaa yläosan resorista ja lahkeista. Katsotaan löystyykö tuo yläresori käytössä. Jos löystyy, niin pitää viritellä kuminauha vyötärölle. Alaosan resorin voi taittaa ylös. Nyt housut on sopivan mittaiset lahkeet taitettuna ja toivottavasti nämä menee myös ensi talvena.

Pykäreunus

Tine Solheimin kirjaa Leikkiä langoilla on ihana selailla. Aivan ihania kuvia, vaativia ja viimeisteltyjä töitä sekä paljon inspiraatiota ja kauniita väriyhdistelmiä. Onneksi siellä on niitä helpompiakin malleja. Tästä kirjasta tulen kyllä kokeilemaan useampiakin juttuja, mutta pidemmällä ajanjaksolla.

Kirjan monessa peitossa, tyynynpäällisessä ja jopa sukissa on käytetty pykäreunusta. Kokeilen sitä tähän virkattuun peittoonkin. Ensimmäinen reuna on valmiina ja toinen tulee kovaa vauhtia.

Herkkusia

Näitähän minä olen yrittänyt tehdä jo monta kuukautta. Erilaisia ohjeita löytyy printattuna vaikka kuinka monta. Tarvitaan näköjään suomenkielinen ohje (Suuri Käsityö 2/2011) ja oikeanlainen lanka ennen kuin tartuin koukkuun. Lankana on Novitan Miami, jota olin ostanut yhteen toiseen projektiin. Tosi kivan tuntuista lankaa tällaisiin pikkuvirkkauksiin ja sisustusjuttuihin. Eikä edes pahan hintaista. Näihin leivoksiin meni parisen tuntia aikaa ja joskus sitä itsekin ihmettelee, mihin sitä aikansa käyttää... Eihän nämä isot ole, mutta kun pitää laittaa helmiä ja yhdistellä osasia niin aikaa menee. Jospa nämä herkut riittää tytöille, eikä tule lisätilauksia.

Tänään muuten ohjelmassa harvinaista herkkua itsellekin. Koko loppuilta yksin käsitöiden kanssa. Kovin olen mummoutunut, kun en vauhdikkaampaa ohjelmaa edes halua. Kotona saa niin harvoin olla rauhassa ja tehdä kaiken ihan omaan tahtiin.