tiistai 30. lokakuuta 2018

Pörröpipo

Viime vuosina mohairlankoja on näkynyt useammankin neulojan puikoilla joko yksistään tai yhdistettynä johonkin toiseen lankaan. Jostain syystä itse olen neulonut vain yhden neuletakin mohairista, vaikka varsinkin mohairin yhdistäminen merinoon tai villaan houkuttelisi kovasti. 


Niinpä olin oikein innoissani, kun sain testattavakseni Adlibriksen Super Kid Silk Lace -lankaa, joka on 70 % mohairia ja 30 % silkkiä. Lanka on ihanan pehmeänpörröistä, ja miten sattuikin, että kerät olivat kauniin hohtavanharmaat. Lankojen mukana tuli Jonna Kivilahden (Mrs Jones / Glorian Koti) suunnittelema ohje joustinneulepipolle (2o2n), mutta lopputulos ei taida ihan muistuttaa sitä.


Ohjeen mukaan pipo olisi neulottu kolminkertaisella langalla tasona. Tiesin heti, etten halua ommella saumoja, joten aloitin pipon neulomisen pyörönä. Ensimmäisestä versiosta tuli liian suuri, vaikka puikkokoko oli numeroa pienempi. Toinen versio eteni pienemmällä silmukkamäärällä valmiiksi asti. Päätin kuitenkin neuloa joustimen jälkeen pipon yläosan pelkkää sileää, joka miellytti silmääni enemmän. Valitettavasti lopputulos oli jälleen liian suuri, joten purkuun vaan. Tämä kolmas versio on neulottu kaksi numeroa pienemmillä puikoilla (4,5 mm) ja 2o2n -joustin vaihtui vielä lennosta 1o1n -joustimeen. 


Kolmas kerta siis todensanoi, ja piposta tuli ihana. Liiankin ihana meidän kissanpennun mielestä, joka jostain syystä hullaantui tähän silkkimohairiin täysin. Jos haluan pipolle pitkää ikää, se on parempi säilyttää kissan ulottumattomissa.

sunnuntai 28. lokakuuta 2018

Linho


Ravelryssä tuli joku aika sitten vastaan Joji Locatellin suunnittelema Linho, joka oli neulottu Tukuwoolista. Alkuperäinen malli on tehty pellavasta, ja tätä kesäistä versiota en aikoinaan rekisteröinyt mitenkään. Kiinnostus nousi kummasti, kun näin Tukuwool-version, ja tiesin heti, mihin lankavarastoni vaaleanharmaat Humut käyttäisin.


Tutkailin muiden neulojien projekteja, ja päädyin säätämään ohjetta hieman. Paita neulotaan ylhäältä alaspäin, ja siinä on reilu kaula-aukko. Jottei paita valahda olkapäiltä, päätin aloittaa neulomisen pienimmän koon mukaan, mutta tein raglan-lisäyksiä sen verran enemmän, että päädyin yhtä kokoa isompaan mitä normaalisti neuloisin. Sivuissa tein muutamia lisäyksiä, jotta paita olisi hiukan a-linjainen. Viidyn paremmin neuleissa, jossa on enemmän väljyyttä.


Nämä pienet muutokset toimivat loistavasti, ja olen erittäin tyytyväinen paitaan. Pidän valtavasti tuosta villan ja pitsin yhdistelmästä paidan etuosassa. Varsin toimistokelpoinen lopputulos tästä tuli, ja ehdottomasti sellainen paita, jonka voisin neuloa uudestaankin.

perjantai 19. lokakuuta 2018

Virkkurin Kuosikirja

Kirjan kannessa komeilee Neulos-kuosi virkattuine silmukoineen

Useimmat teistä tietävätkin, että Molla Mills ja Virkkuri-kirjat kuuluvat suosikkeihini. Kirjahyllystä löytyy neljä aiemmin ilmestynyttä Virkkuria ja kotoa kaikenlaista kirjojen ohjeilla virkattua. Niinpä odottelin innoissani Virkkurin Kuosikirjan ilmestymistä.

Jäätelö - laukku ja aiemmin virkkaamani purnukat
Evora-matto ja samasta kuosista keskeneräinen tyynynpäällinen

Tähän viidenteen Virkkuriin on koottu Molla Millsin 35 kauneinta kuosia. Suurin osa kirjan ohjeista löytyy aikaisemmista kirjoista, mutta mukana on myös muutama uusi kuosi. Kieltämättä odotin enemmän uusia ohjeita, mutta toisaalta tämä on jatkossa ehkä se kirja, josta löytyy kaikki tarvittava. Jos aikaisempia Virkkureita ei kotoa löydy, ehkäpä tästä kannattaa aloittaa. 

Folkki-laukku ja -tyyny
Marayoor - pussukka

Joku näissä Virkkuri-kirjoissa inspiroi valtavasti. Saman tien tekisi mieli tarttua virkkuukoukkuun ja aloittaa uusi virkkuutyö. Kirjan ilme on raikas, ja aiemminkin ilmestyneet ohjeet on kuvattu uudestaan, jopa uusilla väreillä virkattuna tai erilaisissa töissä.

Kirsikka - laukku
Pieni Kirsikka - pussi

Kuten kirjan nimikin antaa vinkkiä, se rohkaisee kokeilemaan erilaisia kuoseja omaan tarpeeseen. Tarkoituksena on, että kukin voisi valita omaan työhönsä sellaisen kuosin, mikä inspiroi. Kutakin kuosia voi siis vapaasti käyttää erilaisilla langoilla erilaisissa töissä. 

Nelivärinen Rottinki - juliste
Vanilja - juliste

Tällä hetkellä kirsikkakuosit ja Marayoor -kuosi houkuttelevat sen verran paljon, että ainakin toinen niistä taitaa päätyä koukulle lähiaikoina. Kirjassa useampi kuosi on esitelty myös julisteena, ja sellainen tästä talosta vielä puuttuu. Mihinkähän seinälle sellaisen saisi viriteltyä? Kannen Neulos-kuosi sopisi ainakin aiheeltaan meille, ja onhan tuo Vaniljajäätelökin aika herkku.

Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta.

lauantai 13. lokakuuta 2018

The Oslo Hat

Pakko tunnustaa, että viimeiset pari talvea olen viihtynyt parhaiten parikymmentä vuotta vanhassa pipossa, joka on ostettu kaupasta. Malliltaan se muistuttaa aikalailla Oslo-pipoa, jollaisia löytyy tällä hetkellä lähes jokaisesta vaatekaupasta. Samaiset pari talvea olen suunnitellut neulovani vastaavanlaisen, mutta niin se vain on jäänyt sopivan ohjeen puuttuessa. 


Tarvittiin siis valmis ohje, että pääsen korvaamaan akryylipiponi merinovillaisella. PetiteKnitsin the Oslo Hat on aikalailla täydellinen ohje koko perheelle. Meillä tästä innostui myös teini, jolle tein omansa. Voisin kuvitella, että tämä menee myös tarhaikäisille, joten tänä vuonna pukinkonttiin taidan neuloa pipoja.


Lankana pipossa on ohjeenmukainen Filcolana Arwetta Classic, jota neulotaan kaksinkertaisena. Toiseksi pienimpään ja toiseksi suurimpaan kokoon lankaa meni hiukkasen reilu kaksi kerää. Viidestä kerästä neuloutuu siis kaksi pipoa. 


Teini on tyytyväinen omaan pipoonsa, ja pipo napattiin käyttöön heti, kun sain langat pääteltyä.


Omani neuloin hieman vaaleammasta harmaasta. Pipotehtailu jatkuu täällä heti, kun pääsen täydentämään Arwetta-varastojani. Viime aikoina näitä Oslo-pipoja on neulottu vähän joka puolella. Tiedä vaikka tästä tulisi yhtä suosittu kuin Rikke-myssystä aikoinaan.

sunnuntai 7. lokakuuta 2018

Wildflowers Cardigan

Veera Välimäen suunnittelema Wildflowers-neuletakki lähti puikoille lähes tulkoon heti, kun Beeswax-testineuleeni oli valmistunut. Aikataulu oli kiireinen, eikä Veera todellakaan odottanut, että saisin tämän testineuleen valmiiksi ennen ohjeen ilmestymistä. Mutta niin vain yritin neuloa takkia mahdollisimman nopeasti ja aina, kun siihen oli tilaisuus. Arki tuli kuitenkin väliin, ja pääsin päättelemään viimeiset langanpäät neuleesta vasta tällä viikolla.


Wildflowers neulotaan alhaalta ylöspäin. Etu- ja takakappaleita koristaa palmikot, joiden määrä kasvaa sitä mukaa, kun vartalosilmukoita lisätään neuleeseen. Hihoja varten luodaankin jo alussa suurinpiirtein puolet tarvittavista silmukoista, ja loput hihasilmukat poimitaan kainalon kohdalta. Hihat neulotaan sileällä ja aivan viimeiseksi neulotaan joustinneuleosuus, joka kiertää etukappaleesta niskan taakse ja sieltä alas toista etukappaletta pitkin. Voin kertoa, että viimeiset kerrokset joustinneuletta tuntuivat erittäin pitkille :). 


Lankana neuleessa on Primrose Yarnsin Rose Sport, jota sain värjääjältä itseltään. Sävy on Crime of Passion, joka mielestäni kuvaa väriä hyvin. Lankakaupassa olisin saattanut arastella tällaista harmaata, johon on roiskittu mukaan sinistä, vihreää, keltaista ja punaistakin, mutta mitä pidemmälle neule eteni, sitä enemmän pidin väristä. Hieman harmillista kuitenkin, että palmikot tuntuvat katoavan värinvaihteluiden sekaan ainakin hämärämmässä valaistuksessa.


Neuloin takin ohjeen mukaisilla mitoilla, vaikka tiesin, että näin lyhyenä ihmisenä saisin siitä ehkäpä tarkoitettua pidemmän ja massiivisemman neuleen. Mutta kyllähän ihminen nyt yhden kääriytymistakin talveksi tarvitsee. Tämä saa luvan pitää minut lämpimänä niin töissä kuin kotonakin.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...