Alsedan uudet vaatteet

Järkkäilyinnostus siirtyi tyttöjen huoneista myös olohuoneen puolelle. Jo jonkun aikaa minua on häirinnyt Ikean Alseda-rahien värikkäät Välkky-päälliset. Silloin joskus kaipailin jotain piristystä ja väriä elämään, mutta tässä sitä nyt ollaan. Ei varmaankaan yllätä ketään, että oranssi ja fuksia korvattiin valkoisella ja tummanharmaalla. 

Tällä kertaa tein päälliset virkkaamalla. Sen kummempaa ohjetta en tähän etsinyt, mutta nämä ovat vähän kuin suuret, pyöreät korit. Alareunat kiristin vielä narulla rahin alle. Sinne ne Alsedat nyt maastoutuu paremmin muiden huonekalujen joukkoon. Entiset on kyllä jemmassa, jos joku päivä tarvitaan lisää väriä.

My Everything

My Everything on Joji Locatellin suunnittelema muhkea neuletakki, joka on osa Interpretations 3 -kokoelmaa. Takki neulotaan paksuhkosta langasta (tässä Cascade 220) ja se on mallia ympyrä hihoilla. Ihastuin takin selkäosaan sekä kaksipuoleiseen palmikkoon, joka kiertää takin reunoja. Vaikka takki ehkä näyttää suuritöiseltä, se eteni joutuisasti ja sitä oli tosi hauska neuloa. Ei todellakaan mikään tylsä neule, vaikka sileää pintaa on paljon.

Neule aloitetaan niskasta luomalla silmukat väliaikaisella aloituksella. Sitten neulotaan hieman takakappaletta, jonka jälkeen jätetään sileät silmukat odottelemaan ja jatketaan palmikkoa helmaan asti. Tämän jälkeen poimitaan silmukat palmikon sivusta ja neulotaan puoliympyrä niskaan asti lyhennetyillä kerroksilla ja sama toiselle puolelle. Välillä tietysti neulotaan mukaan silmukat, jotka on jätetty odottelemaan. Puoliympyrät liitin yhteen silmukoimalla. Lopuksi poimitaan silmukat hihoihin, jotka muotoillaan myös lyhennetyillä kerroksilla.

Takki on näyttävä ja siinä on paljon ihania yksityiskohtia. Cascade 220 -lanka on loistava peruslanka, ja sen värikartta on laaja. Harmaitakin löytyy useammassa eri sävyssä. Mutta mutta... Tuo runsas kaulus tuntuu ainakin muutaman sovittelukerran jälkeen hieman hankalalta asetella paikoilleen. Ehkäpä se asettuisi käytön myötä paremmin ja luonnollisemmin, mutta sitä minä en saa tietää. Tämä neule menee nimittäin Snurreen mallikappaleeksi, joten voitte käydä hipeltämässä ja sovittelemassa sitä siellä.

Emoji-pussukka

Kaverisynttäreiden lahjabudjetti on meillä noin 10 €. Silloin tällöin innostun virkkaamaan lahjaksi myös jotain itsetehtyä, jos aikaa on riittävästi. Tosin yleensähän ne parhaat ideat tulevat viime tipassa! Onneksi tämän emoji-pussukan virkkaamiseen ei mennyt kuin hetki. Sisään sujahti vielä kynsilakka ja huulirasva.

Palamatto

Esikoisen huoneen mattoprojekti on kestänyt kauan. Ehkäpä pienen ikuisuuden neitokaisen mielestä, joka jo ehdotteli, että voitaisiin ostaa matto kaupasta niin kuin muutkin tekevät.

Ensimmäinen versio matosta meni heti alussa purkuun, ja toisesta olisi voinut tulla kaunis harlekiinikuvioinen matto, mutta matonkuteeni olivat liian paksuja kirjovirkkaukseen. Lopulta päädyin virkkaamaan Lankavan palamaton, jonka kokoa on helppo säätää huoneen koon mukaan.

Tähän palamattoon on virkattu matonkuteita aiemmista projekteista sekä muutama uudempikin vyyhti. Kokoa yhdellä palalla on noin 50 x 50 cm (koukku 10 mm).

Huoneessa näkyvä sängyn peitto on puolestaan äitini käsialaa. Ohje siksak-peittoon löytyy Novitan sivuilta.

Burdan käsityöristeily 6.-8.10.2016

Tulin tänään kotiin Burdan käsityöristeilyltä Silja Serenadelta, missä olimme mukana kolmen sukupolven voimin. Olin mukana myös ensimmäisellä Burdan risteilyllä vuonna 2013. Tuolloin vetonaulana olivat tunnetut esiintyjät ja luennoitsijat, kuten Molla Mills, Arne & Carlos ja Anu Harkki. Messuosasto oli kuitenkin pettymys, joten päätin unohtaa risteilyt vähäksi aikaa. 

Tänä vuonna esiintyjistä tunnetuimmat olivat Puikkomaisteri Tiina Kaarela ja trashionista Outi Pyy. Myös messuosastolta löytyi kiinnostavia näytteilleasettajia, joten annoin risteilylle uuden mahdollisuuden. Ihan perusristeilylle en aikaisemman työelämän vuoksi enää lähde, mutta tällainen käsityöristeily, jossa siirrytään messuosastolta suoraan muumidiskoon oli oikein toimiva konsepti. 

Risteilyllä oli mukana Lankasatama, jonka osastolta ostin kokeiluun Teeteen uutuutta, liukuvärjättyä Rainbow-lankaa. 

Mariel Design ihastutti koruilla, joiden sisällä oli aitoja, kuivattuja kasveja. Ostin yhden riipuksen, ja jäin miettimään, josko ostaisin Tampereen messuilta vielä nappikorvikset.

Lentävän Lapasen osastolla ihastelin Ilun lankoja ja Debbie Blissin neulemukeja, mutta päädyin ostamaan vain yhden Madelinetoshin Unicorn Tailsin. Aloittaisinkohan minäkin sen ihanan peittoprojektin, joka on kuukausia villinnyt instassa muita neulojia?

Lisäksi mukana oli ihana Nova Melina, jonka osastolle tyttöni halusi uudestaan ja uudestaan. Sieltä neitokaisen mukaan tarttui ainakin kyniä, silitysmerkkejä ja tarroja.

Luennoitsijoista kävin kuuntelemassa Anna Verschikiä ja Tiina Kaarelaa (pahoittelut suttuisista kännykkäkuvista). Anna (Ravelryn Anna Kuduja) puhui saumattomista neuleista ja Puikkomaisteri kirjaprojekteistaan. Mielenkiintoisia työpajojakin olisi ollut, mutta ne jäivät tällä kertaa väliin.

Nuoresta seuralaisestani johtuen käynti Tukholmassa oli erittäin nopea ja sain luvan käydä vain yhdessä lankakaupassa. Matkasin ensimmäistä kertaa Litet Nystaniin, josta mukaan tarttui lähes mustaa ruotsalaista villaa.

Tässä vielä maltilliset ostokseni. Kivaa oli, kiitos Burdalle risteilyn järjestämisestä!

Heijastavat tasselit

Kodin Kuvalehdessä (19/2016) tuli vastaan hauska heijastinidea. Ajattelin kuitenkin toteuttaa idean Prymin heijastavalla nauhalla, jotta pääsisin vähemmällä leikkaa-liimaamisella. Askartelin tasselit harmaata kalalankaa apuna käyttäen. Mustat puuhelmet on pujoteltu kalalankaan ja papukaijalukot nappasin mainosheijastimista. Hienolle näyttää, ja jatkossa nämä heijastavat roikkuvat takissani ja käsilaukussani.

Heijastavaa nauhaa sain kahta eri vahvuutta Prymiltä. Paketin mukana tuli myös muita syksyn uutuuksia, eli Schachenmayrin Fashion Kid Lightia ja Merino Extrafine 285 lacea. Näistä voisi olla tulossa tuubihuivia ja liukuvärjättyä, pitsivahvuista huivia.