Kisupenaali

Jottei tekeminen loppuisi koskaan kesken, nuorimmaisella on tapana kehitellä minulle pieniä välipalaprojekteja. Reilu puoli vuotta sitten kuulin toiveen kissapenaalista. Hän selitti tarkkaan, millainen sen pitää olla, ja langatkin kävimme ostamassa yhdessä. Hän myös valvoi, että työ pääsi hyvään alkuun, mutta sitten kiireinen kevät vei mennessään. Kesällä kukaan ei edes muistanut penaalia, mutta hyvissä ajoin ennen koulun alkua neiti varmisteli, että onhan penaali pian valmiina. Kuten monesti ennenkin, motivaationi katosi siinä vaiheessa, kun piti virkata kättä, jalkaa ja häntää ja ommella niitä kiinni.

Penaali ei siis ehtinyt ensimmäiselle koulupäivälle, mutta ensimmäiselle kokonaiselle kouluviikolle kuitenkin. Pakko kyllä myöntää, ettei ilman kovaäänistä painostusta tämä projekti olisi ehkä koskaan valmistunut. Vaikka olihan se ihana nähdä, miten innoissaan tyttö oli valmiista penaalista. Kiitokset vaihtuivat nopeasti toiveeseen takista, jonka kissa ehdottomasti tarvitsisi. Tällä kertaa kaulahuivi saa kuitenkin riittää.

Ohje on suurimmaksi osaksi omasta päästä, kissan päähän katsoin mallia täältä.