Kesäkassi

Kyllähän naisihminen vielä yhden kesäkassin tarvitsee. Varsinkin kun vastaan tuli näppärä ohje (Kotivinkki 11/2013) ja lankakin oli valmiina hyllyssä.

Kotivinkistä löytyy silloin tällöin Sanna Vatasen Yhdestä kerästä -ohjeita, joiden ideana on nimensä mukaisesti käyttää vain yksi kerä lankaa johonkin pieneen neulomukseen tai virkkuuseen. Keltainen väri taisi kiinnittää huomioni ja pidän siitä, että nuo klipsuttimet tuovat ilmettä muuten niin peruspussukkaan.

Tällaisen kassin virkkaa automatkalla Espoosta Nurmekseen ja vähän muutakin siinä kerkeää askarrella. Kun nelosen koukulla virkkaa Novitan Hankoa, niin jälki on tosi jämäkkää. Kassi pysyy muodossaan eikä tarvitse vuorta. Niin, ja onhan tässä vielä pikkunepparikin, jotta tavarat pysyy kassissa kovassakin vauhdissa. Tämä kaulassa olen nyt pyöräillyt töihin, ja kassiin mahtuu kaikki, mitä tarvitseekin: rahat, avaimet ja kännykkä. Varsin innoissani olen näinkin pienestä virkkuusta :). 

Valkoinen varjostin

Olohuoneen taso piristyi hieman, kun sain virkattua pöytälampulle uuden varjostimen. Reilu vuosi sitten virkkasin samalla idealla varjostimen tytön huoneeseen. Lamppu on edelleen yksi suosikeistani. Edellinen oli virkattu pitkillä pylväillä, mutta tämän tein tavallisilla, jotta pinta on tiiviimpi. En muistanutkaan, miten työlästä on virkata suoraan varjostimeen. Piti pitää muutaman päivän hengähdystaukoja, että jaksoi taas koukkua heilutella. 

Lankana on vanhaa Novitan Butterflyä, josta äitini on neulonut aiemmin kastemekon ja pari neuletakkia tytöille. Loput jämät käytin tähän varjostimeen. Ei mikään miellyttävä virkkauslanka, sillä se halkeili paljon ja tuntui, että nuhjaantui heti, jos jouduin purkamaan. Pinta on kuitenkin helmiäisenhohtava ja elävä. Kannatti taas väkertää, sillä tykkään varjostimesta paljon!

Kaunista Juhannusta kaikille, toivottavasti saadaan nauttia auringosta!

Carthamus

Neuloin Kirsten Kapurin Carthamuksen hyvälle ystävälle syntymäpäivälahjaksi. Taidan elää sen verran tässä hetkessä, että tämäkin huivi on aloitettu vasta syntymäpäivänä ja annettu lahjaksi kuukausi myöhässä. Inspiraation iskiessä kaivoin lankavarastostani langat huiviin ja toivon, että tämä värimaailma sopii hänellekin. 

Pitkästä aikaa oli ihana neuloa pitsiä, vaikkakin tässä pitsikuvio oli varsin helppo. Pitsireunus neulottiin ensimmäisenä ja sen jälkeen tuo ainaoikein-osuus neulottiin kiinni reunukseen. En saanut pingotettua huivin reunaa ihan niin kauniisti kuin olisi pitänyt.

Lankana huivissa on Holst Garnin Coast, jota meni reilu puoli kerää kumpaakin väriä. Todella riittoisa lanka, ja huivista tuli unelman kevyt. Nyt tekisi mieli tikutella joku kunnon pitsihuivi, pitäisi vaan löytää sopiva malli!

Pallokassi

Koko alkukesän olen virkannut pallokassia. Kalalankakartio on kulkenut mukana pihallekin, vaikkei mikään näppärä matkakoko olekaan. Ei se 1,75 mm koukku niin pienelle enää tuntunutkaan ja tavoitteena oli ehdottomasti saada tästä kesäkassi vielä tälle kesälle. Tällaista kassia olen kaivannut jo pidempään. Vähän isompi pussukka, johon voi nakata mukaan vaikka hupparit tai rantakamppeet.

Etu- ja takakappale virkattiin erikseen ja sen jälkeen yhdistettiin sivuilta. Yläosaan virkattiin vielä kiinteitä silmukoita ja jätettiin reiät hihnoille. Vanhasta vyöstä tehdyt kassinhihnat on mun ehdoton suosikki. Tätä ideaa aion käyttää kyllä jatkossakin. Tuollaisia ohkasia vöitä löytyy kirppareilta helposti (tämän hinta oli 1 €), jos ei kotona ole jo valmiiksi.

  

Kassi on virkattu Novitan kalalangasta (12-säikeinen) ja ohje löytyy Molla Millsin Virkkurista. 

Imagine When

Mitäs kertoisin huivista, joka on ollut valmiina jo kuukauden, mutta jäi kuvaamatta? Kyseessä on Joji Locatellin Imagine When. Kaunis huivi, josta kiinnostuin kun luin Jojin kommentteja suunnitteluprosessista. Olisipa välillä kiinnostavaa tietää enemmän muidenkin neuleiden suunnittelusta! 

Huivi on yksinkertainen neuloa, mutta lyhennetyt kerrokset, langankierrot ja nirkot pitävät mielenkiinnon yllä. Pidän siitä, millaisen muodon lyhennetyt kerrokset saavat aikaiseksi ja miten nuo "reikäkerrokset" huivissa näkyvät. Sen verran tässä sai ajatella ja laskea kerroksia, etten tarttunut tähän jos aikaa neulomiseen oli vain pieni hetki. Mieluiten neuloin osion kerrallaan, jotta pysyin mukana, missä mennään ja mitä on neulottu.

Tavallaan olin päättänyt, että neulon vähemmän huiveja, mutta sain perusteltua tämän huivin neulomisen itselleni tällä kimaltavalla langalla. Lanitium ex Machinan kimallesukkalanka tarttui mukaan Villavyyhdistä. Minultahan puuttui kokonaan sellainen hiukan juhlava huivi, jonka voisi juhlissa kietaista harteiden ympärille. Nyt tarvitaan enää juhlat, sillä huivi on valmis!

Keittiön keltaiset

Meillä vierailevat ystävät ja sukulaiset ovat varmasti huomanneet, että viime aikoina keskeneräiset projektit ovat vallanneet vähän nurkan jos toisenkin. Lankaprojektien lisäksi raahaan lähinnä kirppareilta kunnostusta vaativia huonekaluja. Tosin nämä keittiön kuusi tuolia ovat mummon vanhat ja pyörineet vähän joka huoneessa odottaen hiomista ja maalausta jo melkein vuoden. Alkuperäinen väri oli ruskea, josta en innostunut.

Innokkaana aloitin viime syksynä ja sain talven aikana maalattua säälittävät 2,5 tuolia. Lopulta nakitin homman miehelle, kun en vaan jaksanut innostua. Ostin syksyllä keltaista maalia, ja vähän jo silloin pelkäsin, että miten äkkiä siihen kyllästyy. Siinä ja siinä ollaan jo nyt, vaikka keltaisesta tykkäänkin. (Arvatkaapa, maalataanko näitä uusiksi muutamaan vuoteen?) Kaksi viimeistä maalattiin valkoisella, kun päätin jo heti alkuun, että jos ei yksi maalipönttö keltaista riitä niin loput valkoisella. Mies maalasi viimeiset tuolit alle viikossa ja vihdoinkin keittiö on suht valmis. 

Pöytäkin tuunailtiin uusiksi vanhasta. Pöytälevy irti, maalia pintaan ja uudet jalat alle. Yllä kuva entisestä pöytäryhmästä. Tuolit olivat jo 10 vuoden aikana rikkoutuneet pahasti, kolhuja ja kissan kynsien jälkiä, joten ne lähti kiertoon. Ja älkää säikähtätäkö, ei meillä koskaan ole näin tyhjää ja siistiä, tämä on entisestä asunnosta, joka tyhjennettiin myyntikuntoon pari vuotta sitten.

Vilaus valkoista

Vilauttelen välillä keskeneräisiä, ettei blogi hiljene kokonaan. Aika tuntuu menevän kaikkeen muuhun kuin käsitöihin, vaikka joka ilta jotain pientä teenkin. Kuten tätä lampunvarjostinta. Alkuinnostus oli valtava, mutta tähän vaiheeseen jäin viikko sitten. Kyllästyin lankaan, joka halkeilee virkatessa pahasti. Siitä tulee kyllä ihana sitten joskus, kun saan sen valmiiksi!

Virkkurista löytyy ohje pallolaukkuun, jota olen ahkerasti koukutellut ulkonakin. 1,75 mm koukulla työ etenee hiljakseltaan. Yli puolivälissä olen, joten tästä tulee vielä tälle kesälle kesäkassi.

Virkkurin innoittamana kokeilin leimailla tuotemerkkejä. Ihan vain omaksi ilokseni, kun lähinnä itsellehän nämä minun käsityöt jää. Hauska kokeilu, mutta tuotemerkeistä tuli liian pitkiä. Harvaan työhön voisi ommella tuollaista 10 cm lätkää. Leimailu oli kuitenkin hauskaa, ehkä jatkossa leimailen paperille.