perjantai 30. maaliskuuta 2018

Briossimuna


Vielähän täällä yksi pääsiäisaiheinen neulomus valmistui, nimittäin briossimuna. Suuret oli suunnitelmat ja tarkoitus oli tehdä näitä useampikin, mutta ehkäpä jatkan projektin parissa ensi vuonna. Ohje puolikkaaseen munaan löytyy täältä. Tein siis puolikkaita kaksi ja ompelin yhteen. Huomattavasti näppärämpää olisi neuloa kerralla kokonainen. Tämän myötä toivottelenkin teille lukijoille aurinkoista pääsiäistä!

tiistai 27. maaliskuuta 2018

Chasing Light


Ystäväni kysyi loppusyksystä, josko neuloisin hänelle huivin, joka pitää hänet lämpimänä kylmimpinäkin pakkaspäivinä. Kaivelin lankavarastojani, ja esittelin hänelle Iivarin, Rintalan Tilan kainuunharmaan. Malliksi ehdotin Kiurua, jonka neuloin aikaa sitten itselleni rouheasta villalangasta.


Loppu- ja alkuvuosi meni testineuleiden parissa, joten ihan kylmimmille pakkasille tämä huivi ei kerennyt. Tarkkaavaiset myös huomaavat, että mallikin vaihtui lennosta. Interpretations 5 -kokoelmasta löytyy ohje Chasing Light -huiviin, joka houkutteli kovasti. Huivi aloitetaan neulomalla pitsinen suorakulmio, joka muotoillaan huivin muotoon ainaoikein neuloksella.


Iivari on paksumpaa lankaa kuin ohjeessa ja metrejäkin on vähemmän, mutta päätin neuloa sen kokoisen huivin mihin lanka riittää. Ainaoikein-osion puolivälistä alkaen kaventelin silmukoita siellä täällä vähän reippaammin pois. Lankaa oli juuri sopivasti, ja huivista tuli mitä parhaimman kokoinen kaulaan kietaistavaksi. Huivi oli onneksi mieluinen, ja lämmittäähän tämä ensi talvenakin.

torstai 22. maaliskuuta 2018

Rocking Sheep


Joulukoristeet jäi viime jouluna tekemättä. Tai oikeastaan pari aloitusta on edelleen keskeneräisten kasassa odottelemassa seuraavaa joulua. Päätin siis tsempata pääsiäiskoristeiden kanssa, mutta voi olla, että tämän kummempaan en pysty.


Dropsilta löytyy ohje hauskaan lammaskoristeeseen, joka oli pakko ottaa koukulle. Lopputulos on melko söpö, mutta pakko kyllä myöntää, että näiden tekeminen oli yhtä tuskaa. Ensimmäisen kanssa luin ohjeen väärin, ja naamasta ei ota selvää onko kyseessä lammas vai sittenkin apina. Ajattelin, että toisen kanssa homma sujuu paremmin, mutta jotenkin se muistuttaa vielä vähemmän lammasta. No, eipä näitä kukaan niin tarkkaan tiiraile. Hyvälle näyttää oksalla roikkuessa.

perjantai 16. maaliskuuta 2018

Spring Bloom


Janina Kallio kysyi muutama viikko sitten, josko haluaisin testineuloa hänen suunnittelemansa Spring Bloom -huivin. Viestin liitteenä oli valokuva upeasta huivista, joten eipä tarvinnut pitkään miettiä, vaikka aikataulu olikin tiukahko. Aikataulusta ei kuitenkaan tarvinnut stressata, sillä tämä huivi neuloutui melkeinpä itsestään. Totuus on, että tämän hetkiseen elämäntilanteeseeni tällaiset kauniit ja yksinkertaiset neuleet sopivat parhaiten. Ainaoikeaa ja helppoa pitsiä vuorottelemalla syntyy näyttävä huivi.


Huivi aloitetaan kapeimmasta päästä ja silmukkamäärä kasvaa kerros toisensa jälkeen. Huivin kokoa onkin helppo muokata sen mukaan, minkä verran lankaa on käytettävissä. Hiukkasen jännitin, riittääkö kaksi vyyhtiä LaFéeFilin Single Merinoa tähän, mutta en onneksi joutunut pulaan. Nämä langat on muuten ostettu Jyväskylän Neulefestareilta, ja ne ovat odotelleet jo jonkun aikaa sopivaa projektia. En voisi olla tyytyväisempi. Huivi minun makuuni ja nämä langat!


Spring Bloom on ensimmäinen osa Woolenberryn Shawl Clubia, johon kuuluu neljä erilaista huiviohjetta. Ohjeet ilmestyvät vuoden 2018 aikana.

perjantai 9. maaliskuuta 2018

Joy


Toinen testineuleeni Veeran ja Jojin Interpretations vol 5. -kokoelmaan oli Joy-neuletakki. Sileän ja pitsineuleen yhdistämisellä olen neulonut ennenkin yhden käytetyimmistä neuleistani, joten tiesin että tästä tulee toinen samanlainen.


Väriksi valitsin tällä kertaa vaalean pinkin, sillä keväällä ja kesällä tykkään käyttää muutakin väriä kuin harmaata, uskottehan? Tosin vaatekaappiin mahtuisi yksi tällainen myös harmaana. Ellen olisi kärsinyt alkuvuoden neulejumista, tämä elegantti neuletakki olisi neuloutunut melkein itsestään. Sopivasti sileää ja helppoa pitsiä, joten kaikin puolin unelmaneule.


Neulejumin lisäksi stressikäyrä nousi käyttämäni langan vuoksi. Frida Fuchsin Schnieke Single on itsessään aivan ihanaa. Kiiltävä merinon ja silkin yhdistelmä, jota yleensä on ilo neuloa. Olin aiemmin aloittanut tästä hennon vaaleanpunaisesta langasta paidan, mutta se oli jäänyt jäähylle jo lähes vuodeksi. Päätin ottaa langan parempaan käyttöön, mutta purkulangasta neulominen olikin erittäin stressaavaa.


Olen neulonut merinoista purkulankaa aiemmin ilman ongelmia, mutta olisiko ongelmana se, että tämä lanka sisältää 30% silkkiä? Jälki oli karmaisevaa jo neuloessa, mutta jaksoin toivoa, että kastelu ja pingotus tekisi tehtävänsä. No, eipä tehnyt enkä ole koskaan neulonut näin epäsiistiä jälkeä. Mutta tiedättekös mitä, kaiken stressauksen jälkeenkään en jaksa välittää:)



Hiukkasen kuitenkin mietin, pitäisikö neuleen helmaa lyhentää. Epähuomiossa neuloin muutaman sentin tai jopa kymmenen liikaa. Neule saattaisi toimia paremmin ohjeen mukaisissa mitoissa, mutta odotellaan ja tunnustellaan.

perjantai 2. maaliskuuta 2018

Indigo


Ennen neulejumia kerkesin testineuloa Veera Välimäelle eilen julkaistuun Interpretations vol. 5 -kokoelmaan Indigo-villapaidan, joka on oikein muhkea a-linjainen palmikkopaita korkealla kauluksella. Ihastuin paitaan saman tien valokuvat nähtyäni.


Lankakaapista ei tietenkään löytynyt sopivaa dk-vahvuista lankaa, joten suuntasin Snurreen lankaostoksille. Poistokorista löytyi entuudestaan tuntematonta Adriafilin WoCaa, joka on 70% villaa ja 30% hamppua. Muutaman kerran manailin neuloessani lankavalintaani, sillä tuntui, että lanka oli sen verran takertuvaista sorttia, että sitä kului paljon enemmän kuin suositus oli. 


Lopputulokseen olen kuitenkin enemmän kuin tyytyväinen. No, väri nyt tietenkin on minun makuuni ja pinta eläväinen, mutta jotenkin palmikot näyttävät kauniilta tästä langasta neulottuna. Ja vaikka olen villapaitoja neulonut jo useampia, minulta edelleen puuttui sellainen, joka pitää lämpimänä kylmemmälläkin ilmalla. Ei paljoa ole pakkaset tällä viikolla haitanneet, sillä olen asustanut tämän paidan sisällä. (Valokuvia en kyllä lähtenyt ulos ottamaan tuuliseen -20 asteen pakkasilmaan.)


Mutta itse neuleeseen, joka on tuttua Veeran tyyliä saumattomasti ylhäältä alaspäin. Kaikki koot alkavat samalla silmukkamäärällä ja oikeastaan lopullisen koon voi päättää aikalailla vasta siinä vaiheessa, kun on aika erottaa hihasilmukat. Jotenkin ihanaa, ettei ihan heti tarvitse tietää, mihin lokeroon sitä itsensä laittaa. Palmikot pitivät neuloessa mielenkiinnon yllä, eivätkä yllättäen tuntuneet ollenkaan työläille, vaikka alussa niin pelkäsinkin. Palmikoiden määrä lisääntyy vähitellen ja lopputulos on upea. Lisäksi se on supermukava päällä - suosittelen! 
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...