Kuurankukka

Nämä Suvi Simolan Kuurankukka-lapaset oli vain pakko tehdä. Mielettömän kauniit ja sopivasti haastetta.

Aluslapaset neuloin tummanharmaasta Dropsin Alpacasta 3,5 mm puikoilla. Näin pieniin käsiin ne neuloi hetkessä. Niitä voisi pitää yksistäänkin silloin, kun pitsiset päällyslapaset tuntuu liialta.

Päällyslapasiin pitikin sitten keskittyä kunnolla. Viikon telkkaohjelmat jäi katsomatta, kun tuijottelin mallikuviota. Vasemman lapasen kohdalla kuvittelin jo osaavani, mutta hetkellinen herpaannus johti parin silmukan tippumiseen ja taisin seota kerrosten laskemisessakin. Pikkuvirheitä, eikä ne valmiissa lapasessa näy.

Päällyslapasen lanka on Dropsin BabyAlpaca Silkiä ja puikot 3 mm. Kokeilin muuten ensimmäistä kertaa magic loop -tekniikkaa. Siistiä jälkeä tuli verrattuna sukkapuikkoihin, mutta tuntui pikkuisen hitaammalta. Voi tietysti johtua siitä, että en ole sitä aiemmin kokeillut.

Päällyslapasten pitsiosuudessa on paljon kauniita yksityiskohtia. Ei voi kuin ihailla Suvi Simolan työtä ja ihanaa päästä huomenna testaamaan nämä tuonne pakkasilmaan.

Still light

Tällä yhdellä vaatimattomalla ja värittömällä valokuvalla esittelen isoimman itselle tehdyn neuleen ikinä. Still light tunic (by Veera Välimäki), johon ostin langat vuosi sitten. Projekti jäi, koska kuvittelin, että 3 mm puikoilla tunika ei valmistu ikinä. Yllättävän nopeasti sileä neule kuitenkin eteni. Aloitin neuleen vähän ennen joulua ja tätä oli helppo neuloa telkkaria katsellessa ja jopa pimeässä autossa joululomareissulla.

Mittailin, että S-koko olisi sopivin. Lyhensin sitä pituudesta 5 cm, mutta iso se on silti. Joka suuntaan. Taskut on niin alhaalla, ettei kädet meinaa yltää taskun pohjalle. Uskaltaisikohan tätä pyöräyttää kuivausrummussa ja kokeilla, jos se vähän kutistuisi? Pakko myöntää, että vähän häiritsee telttamaisuus vaikken halunnutkaan, että tunika menee ihan ihoa myöten. Neuloin tähän myös pidemmät hihat, jotta tarkenen paremmin näin talvella.

Mutta ihanan lämmin se on ja tykkään tuosta helmenharmaan/vaaleanvioletin sävystä. Lankana on Dropsin Alpaca, jota tulen kyllä neulomaan lisääkin. Saatanpa myös harkita, että tekisin joskus tulevaisuudessa tällaisen tunikan pienemmässä koossa.

Toinen Rikke

Niin siinä sitten kävi, että tänä talvena olen käyttänyt vain Rikkeä. Ensimmäinen malli on jo aikalailla löystynyt vesi-, räntä- ja lumisateissa, joten otin puikoille toisen. Loistava tv-neule ja ihana väri. Tällä kertaa lankana Rowanin Pure wool dk ja neuloin tietoisesti vähän tiukemmalla käsialalla. Nyt myssy on tiukanoloinen verrattuna edelliseen, mutta eiköhän tämäkin käytössä löysty.

Aiemmin unohdin mainita tuosta German twist cast-on tavasta, jota ohjeessa kehotetaan käyttämään silmukoiden luontiin (youtubesta löytyy opetusvideoita). Muutaman testauksen jälkeen olen todennut, että jatkossa käytän vain tätä tapaa. Tulee nimittäin joustava aloitusreuna, eikä enää kiristele ikävästi.

Sydän

Keitiön seinälle on ripustettu pieni helmivirkattu paperinarusydän. Ei uskoisi, että tämän tekemiseen meni reippaasti yli kaksi vuotta. Ostin käsityökeskuksesta valmiin tekemispaketin ja innoissani aloitin helmivirkkaamaan paperinarua ryijykankaalle. Se oli kuitenkin niin hidasta, että luovutin jossain vaiheessa. Pari kuukautta sitten otin sydämen uudelleen esille ja tein sitä silloin tällöin uudella tekniikalla. Otin avuksi toisen virkkuukoukun, joka piti ryijykankaasta jo läpivedettyjä silmukoita paikallaan.

Projekti ei enää tuntunutkaan ikuiselta, joten sain uutta intoa hommaan. Vihdoinkin siis valmis ja nätti on. Sydän on tehty kaksinkertaisesta paperinarusta ja ryijykankaan taakse on ommeltu vielä tueksi kankaalla päällystetty pahvinpala. En taida ihan heti tehdä toista samanlaista, mutta onpahan kokeiltu.

Peiton palasiakin on tarvittavat 192 kappaletta virkattuna ja pääteltynä. Nyt yritän motivoida itseäni niiden yhdistämiseen. Alkuvuoden tavoitteena on selkeästi saada myös keskeneräisiä ikuisuusprojekteja valmiiksi.

Laskuille

Olen jo vuosia tottunut säilyttämään laskuja seinäkalenterin muovitaskussa. Ei mitenkään kaunista, kun ne laskut ja muut tärkeät paperit pursuilee minne sattuu. Sisustuskärpänen -blogista löytyi idea käyttää vanhaa vhs-kasetin kantta säilytyskotelona. Vanhempien luota löytyy edelleen kasa vhs-kasetteja, joista poimin yhden mukaani. Kansi on läpinäkyvä, joten leikkasin siihen sopivan palan paperista. Näyttää heti siistimmälle, joten tykkään.

Työasuste

Ihanaa, kun on pitkästä aikaa vähän pakkasta. Tosin se tarkoittaa sitä, että toimiston sisälämpötilakin tippuu pari astetta. Onneksi olen varautunut siihen tällä hartialämmittimellä. Keepin ohje löytyy täältä. Cascade Yarnsin Eco + langasta ja 7 mm puikoilla se syntyi aika sutjakkaasti, vaikka en yleensä innostu palmikkojen neulomisesta. Resori on neulottu joko 4,5 tai 5 mm puikoilla, jotta neulomus pysyy harteilla. Lankaakin jäi yhdestä kerästä pienen nöttösen verran.

Hyvää Uutta Vuotta kaikille!