Mesiangervot

Uusimmassa Taitolehdessä (6/2017) oli Soile Pyhänniskan suunnittelemat upeat Mesiangervo-lapaset. Sellaiset, jotka voisi vaikka neuloa hyvälle ystävälle syntymäpäivälahjaksi. Briossin suhteen olen aika kokematon, joten ei ehkä fiksuin valinta lahjaneuleeksi, mutta ehkä pienet kauneusvirheet voidaan antaa anteeksi.

Lapasten ohje oli selkeä, joten perusbriossi kavennuksineen ja lisäyksineen sujui hitaasti, mutta varmasti. Toisen lapasen kohdalla pystyin samalla seuraamaan muutakin elämää ympärilläni. Kokemuksen puutteen huomaa siinä, että virheiden korjaaminen ja pudonneiden silmukoiden metsästäminen paria kerrosta alempaa oli haastavaa, eikä jälki ole niin kaunista kuin toivoisin. Omien lapasten kohdalla tällaiset pikkujutut ei tietysti tuntuisi missään, mutta kummasti sitä lahjaneuleita tuijottelee kriittisemmin.

Virheitä tai ei, niin nämä ovat ehdottomasti kauneimmat lapaset, mitä olen koskaan neulonut. Lankana on aiemmista projekteista tutut Juniper Moon Farmin Herriot Fine (musta) ja Hedgehog Fibresin Sock Yarn (typewriter). Toinen alpakkaa ja toinen merinoa, mutta hyvin toimivat myös yhdessä. Seuraavaksi jäänkin suunnittelemaan sopivaa väriyhdistelmää omiin lapasiini.

Lankavaraston kätköistä

Olen yrittänyt melko onnistuneestikin kaivella uusiin projekteihin lankoja ensisijaisesti omasta lankavarastostani. Mikä tyytyväisyyden tunne siitä tuleekaan, kun saa käytettyä pitkään pyörineitä jämänöttösiä tai yksittäisiä keriä johonkin hyödylliseen. 

Dropsin Alpacaa on tullut ostettua joskus useampikin kerä. Vaaleanharmaata löytyi sopiva määrä näihin Ulla-lapasiin, joiden ohje löytyy uusimmasta KlompeLompe-kirjasta. Viimeiset talvet olen käyttänyt tällaisia ohuempia lapasia aluslapasten päällä. Pitää sormet kylmälläkin lämpimänä, mutta toimivat loistavasti yksinään alkusyksystä ja keväällä.

Toinen lapaspari on neulottu kaksinkertaisena kaksisäikeisestä Kampes-villalangasta. Mallina käytin aiemminkin neulomaani pöllökämmekkäiden ohjetta (Mollie Makes issue 21, 2013). Yritin tehdä näistä lapasia aikuiselle, mutta pieleen meni. Onneksi mahtuvat kummallekin tytölle, joten en purkanut. Sille lahjottavalle aikuiselle päätin lopulta neuloa ihan toisenlaiset lapaset, mutta niistä myöhemmin.

Kuplia

Tiedättekös sen tunteen, kun joku neule on niin suosittu, että se tulee vastaan lähes jokaisessa blogissa, instassa ja facebookissa, eikä sitä enää halua nähdä ainakaan omilla puikoilla? Niin kävi näiden Soile Pyhänniskan suunnittelemien Kupla-lapasten kanssa. Kuplat jäi silloin muutama vuosi sitten neulomatta, vaikka malli on kaunis. Ja olihan nämä myös tosi mukavat ja nopeat neuloa. 

Tämä lapaspari meni naapurin tytölle. (Lanka Drops Nepal, puikot 4 mm) 

Tupsupipot

Vuosi 2017 on alkanut nihkeästi. Aamuisin olisi ihana jäädä sänkyyn, vetää peitto korville ja olla vain rauhassa. Mutta koska se ei ole oikeassa elämässä mahdollista, päätin pitää pienen tauon blogimaailmasta ja instagramista. Mietiskelin jatkanko ja jaksanko raportoida, mutta täällä sitä taas ollaan.

Neulonut olen entiseen malliin. Tähän vuoden alkuun näitä oikeasti tärkeitä, eli tyttöjen toiveita. Tein molemmille tytöille pipot kierretyllä joustinneuleella. Ihastuin Snurressa esillä olleeseen pipoon, ja neuloin samanlaiset tytöille. Vaalea lanka on Sandnes Garnin Alpakka/Ullia ja harmaa Lang Yarnsin Merino 120 Superwash lankaa. Tyttöjen päähän sopivat pipot tulivat 3,5 mm puikoilla ja 106 (vaalea) / 110 (harmaa) silmukalla.

Yksinkertaisen mallin kruunaa tupsut. Tekoturkistupsut tilasin Paapolta.  

Langanjämistä neuloin vielä raitalapaset. Liian suuret tytöille, joten taidan ottaa ne itse käyttöön. Ihanaa päästä jämistä heti eroon, tätä pitää harrastaa useamminkin.

Joululahjat

Tänä jouluna sain neulottua kolme lahjaa lähipiirin lapsukaisille. Vaikka neulomukset ovat pieniä niin kooltaan kuin määrältäänkin, niin kyllä näistä stressin sai aikaiseksi jättämällä neulomisen mahdollisimman lähelle jouluaattoa.

Veljenpojalle toivottiin lapasia, ja Moggiesit ovat olleet neulejonossa jo pitkään, Itseasiassa yksi pari löytyy keskeneräistenkin kasasta, enkä todellakaan ihmettele, miksi se sinne on jäänyt. Nämä ovat vähän liian haastavat minun kirjoneuletaidoilleni. Langanjuoksut ovat pitkiä, neulejälki on kaikkea muuta kuin tasaista pingotuksenkin jälkeen ja näitä nyt oli vaan todella hidas neuloa.

Mutta on ne silti ihanat! Niin kuin kissat aina on! Harkitsen jopa tekeväni ne keskeneräisetkin loppuun. Lankana muuten Dropsin Alpaca, jota on hyvä olla aina jemmassa muutama kerä mahdollisimman monessa värissä.

Tytöille (sekä omille että naapurin) tein joskus kissa- ja kettuaiheisia huiveja. Ne ovat edelleen olleet kovassa käytössä, joten ajattelin tehdä samalla idealla kummipojille sekä kissan että Haisulin. Haisulin naaman kanssa oli haasteita, mutta kyllä se Haisuliksi tunnistettiin. Näissäkin molemmissa Dropsin Alpacaa. Kissassa kaksinkertaisena ja Haisulissa Alpacan kaverina pörröistä Schachenmayrin Braziliaa.

Syyskukkia

Titityyn / Tukuwoolin Tiina kyseli syksyllä instagramissa halukkaita testineulojia Syyskukkia-lapasille. Ilmoittauduin innokkaana mukaan, sillä ihastuin samantien lapasten kauniisiin yksityiskohtiin. Taidetta, sanon minä! Tiinan neulomat oranssit lapaset ovat väriltäänkin upeat, ja teki mieli rynnätä lankakauppaan ostamaan Tukuwoolin uusia sävyjä omiinkin lapasiini. Mutta kerrankin kuuntelin järjen ääntä, ja poimin omasta varastosta korkkaamattoman vyyhdin. Kauniit tuli näistäkin, mutta saatanpa vielä neuloa toisen värikkäämmän parin.

Syyskukkia-lapasten ohje löytyy tällä viikolla ilmestyneestä Laine Magazinesta. Ehdottomasti tutustumisen arvoinen lehti, jonka parasta antia ovat artikkelit neulesuunnittelijoista sekä tarkkaan valitut neuleohjeet. Eikä ne matka- ja ruokajututkaan nyt niin paha turn off ollut, mitä etukäteen pelkäsin (näin keittiötä välttelevän neulojan mielestä).

Tiplukkaat

Pari viikkoa sitten olin Snurressa Oma kirjoneule -kurssilla. Siellä sai vinkkejä kirjoneuleen neulomiseen ja siihen, miten erilaisia valmiita kirjoneulemalleja voisi hyödyntää omissa neuleissa. Sivuutin kuitenkin kaikki monimutkaiset mallit ja päädyin neulomaan tytöille lapaset näillä perustipluilla. Yksinkertainen on kaunista ja sitä rataa. Erittäin tärkeää tietysti se, että malli olisi sen verran helppo ja vaivaton neuloa, että saisin neljä lapasta valmiiksi rivakassa aikataulussa. 

Lankana lapasissa on ihanan pehmeä Sandnes Garnin Alpakka/Ull, joka kuului kurssin hintaan (vaalean- ja tummanharmaa). Lisäksi lapasten kärkiin neuloin Rowanin Felted Tweediä. Ja hei, ihan itse osasin neuloa lapaset ilman ohjetta :) !

Mr. Fish

Eräälle pienelle pojalle Mr. Fish -lapaset, Dropsin ohjeella ja Dropsin Alpacalla neulottuna. Söpöt on!

Sydänmaa Mittens vol. 2

Toiset Sydänmaat - tällä kertaa kotimaisesta, kasvivärjätystä villasta. Nämä menivät äidille, joka kaipaili keltaisia lapasia.

Sydänmaat

Esikoinen kaipaili ohuempia lapasia. Halusin neuloa ehdottomasti Sydänmaat (ilmaisohje), ja fingering-vahvuisella langalla ja 3 mm puikoilla lapasista tuli 10-vuotiaalle sopivat.

Kaivelin lankakorista Lanitium ex Machinan Glitter Sockia, jota jäi jäljelle Imagine When -huivista. Ei paras lanka näihin lapasiin, mutta kimalle oli tytön mieleen.

Lapasia oli suorastaan ilo neuloa. Ohjeessa on tarpeeksi jujua, mutta toisaalta ohje on helppo ja toisen lapasen neuloo ulkomuistista. Neuloin ensimmäistä kertaa intialaisen peukalokiilan ja tästä taisi tulla ainakin oma suosikkini. Rouhea villalanka sopisi kyllä parhaiten tähän lapasmalliin, joten sellaiset sitten puikoille seuraavaksi.

Pinkit Perianthit

Nuorempi tytär halusi omat pinkit Perianthit. Hän harvemmin haluaa mitään neulomaani, joten tämä toive piti ottaa tosissaan. Ihan niin nopsaan tämä pari ei valmistunut kuin ensimmäinen, vaikka neitokainen onkin hyvä hoputtaja. Voin kuitenkin iloita, että tämä pari syntyi edellistä paria vaivattomammin ja jotain tässä on kirjoneuleesta opittu.

Lankana on jostain huivista jäänyt nöttönen The Uncommon Threadin Posh Fingeringiä ja Dropsin valkoista Alpacaa. Kirjoneuleharjoittelu saa vielä jatkoa, sillä omiin käsiini pitäisi saada sopivan kokoiset lapaset.

Perianth

Olen aina ihaillut kirjoneuletaitureita. Kirjoneuleen opettelu on minulle ollut jotenkin nihkeää eikä kärsimätön luonteeni kestä, kun vauhti on hidasta, langat solmussa ja lopputuloskin yleensä saa purkutuomion. No, uusi yritys jälleen ja tällä kertaa valitsin ohjeeksi Perianth-lapaset, joista on blogeissa tullut vastaan upeita versioita. Alku oli takkuista, mutta helpottui, kun molempien lankojen piteleminen alkoi sujua (kiitos Raikun ohjeiden). Lopulta neuletta ei meinannut malttaa laskea käsistään pois, sillä onhan tuo kirjoneuleen neulominen aika koukuttavaa puuhaa.

Liian myöhään huomasin, ettei lapasista ole todellakaan tulossa minun kokoani. Olisi pitänyt katsoa, että tiheys täsmää ja näköjään valita reippaasti isompi puikkokoko. Onneksi perheen 10-vuotias tykästyi näihin ja omi ne itselleen. Toinen pari on jo puikoilla, sillä onhan se epäreilua, jos vain toisella tytöistä on kauneimmat lapaset ikinä.

Lankana Louhittaren Luolan Ilmarinen (sininen) ja Dropsin Alpaca (valkoinen). Puikot 2,5 mm.

Hedgerow Mitts

Neuloin isälle isänpäivälahjaksi kämmekkäät. Hedgerow Mitts -ohje on varsin perus, mutta Louhittaren Luolan Ilmarisesta näitä neuloi mielellään. Tämä mielettömän pehmeä villalanka on odottanut jo pari vuotta sopivaa projektia. Sen verran langassa on värivaihtelua, että jätin pintaneuleen pois. Parempi näin ja toisaalta tällainen 4 o 2 n -joustin sopii hyvin miehen kämmekkäisiin. 

Oikeaa & nurjaa

Vihdoinkin tyttö valitsee ulos lähtiessään mieluummin neulomani lapaset kuin kaupasta ostetut. Tästä innostuneena tikuttelin viimevuotiset suosikkilapaseni pienemmässä koossa. Kyseessä siis Veera Välimäen Lankaleikki-kirjasta löytyvät Oikein nurin -lapaset. Lankana Hailuodon tuliaisia, käsinvärjättyä suomalaista villaa.

(Paita mummon neuloma - Alicia Plummerin Petite Polished)

Dominoneule-lapaset

Viikko sitten olin Snurressa dominoneulekurssilla. Siellä opeteltiin porukassa dominoneuleen perusteet ja ensimmäinen lapanen pääsi hyvään alkuun. Ensimmäiset palat vaativat sen verran keskittymistä, etten uskonut saavani näitä ihan heti valmiiksi. Mutta sitkeästi neulomalla näidenkin tekemiseen löytyi lopulta se oikea rytmi.

Lapaset aloitetaan kärjestä neulomalla ensimmäinen neliö. Seuraaviin paloihin poimitaan silmukat edellisen / edellisten palojen reunasta ja lopuksi neulotaan peukalo. Värien kanssa voi leikitellä usealla eri tavalla tai sitten neliön voi tehdä yksivärisenäkin. Minä päädyin raitoihin ja tykkään hurjasti lopputuloksesta. Aika loistava tapa tuhota vaikka jämälankoja ja jos kärsivällisyyttä riittäisi, dominopalasista tulisi kiva peitto. Nämä lapaset on neulottu kahdesta kerästä Semillaa, jotka kuuluivat kurssin hintaan.

Alpakkalapaset

Ei ole vielä tässä taloudessa löydetty sellaisia topparukkasia, joissa tyttöjen sormet pysyisivät lämpiminä kovemmilla pakkasilla. Minä vannon kaksinkertaisesta alpakasta neulottujen aluslapasten nimeen, joten testataanpa samaa tytöillekin. 

Lankana on Dropsin Alpacaa kaksinkertaisena ja helppo lapasohje löytyi täältä (englanniksi).  

Huomenna alkaakin sitten arki (huokaus). Herätyskello soimaan kukonlaulun aikaan ja veikkaanpa, että koululainen ja eskarilainen jatkaisivat mielellään unia tunnin tai kaksikin pidempään.

Autumn mittens

Sen verrran on lauhaa ollut, että lapasissa tarkenee työmatkat oikein hyvin. Näiden lapasten mallina Simple Autumn Mittens (ilmaisohje) ja lankana Honkarinteen tilan villalankaa.

Upea, rouhea lanka ja tuo ruskean sävy on yksi kauneimmista. Pitsikuvio tosin näkyisi vaaleammasta langasta paremmin. Lanka mutkalla -blogissa tuli nämäkin vastaan ja tiesin heti, mihin käyttäisin yhden vyyhdin messuostoksiani. Toinen vyyhti tätä samaista lankaa päätyi tuubiin, mutta siitä myöhemmin lisää. 

Talven tuiskuun

Tampereen messuilla, Snurren ständillä, ihastelin Elinan neulomia huovutettuja lapasia. Niin utuisan pehmeät ja omaan käteen sopivat. Sömand´s Garnia lähti mukaan harmaa vyyhti, mitenkäs muutenkaan. Ja oli muuten ihana lanka neuloa!  

Lapaset oli nopsa neuloa, mutta huovutus ei mennyt ihan putkeen. Jouduin pyöräyttämään pari kertaa koneessa (taisin valita liian lyhyen pesuohjelman), ja vaikka leveys on sopiva, pituutta olisi voinut olla hiukka enemmän. Ei se kyllä onneksi käyttöä estä. Aluslapasten kanssa näillä porskuttaa kovemmillakin pakkasilla. Ohje lapasiin löytyy täältä.

Miehellekin neuloin uuden pipon. Toiveena oli sellainen, mikä pysyy hyvin päässä tyttöjä jääkiekkokaukalossa valmentaessakin. 

Sen verran on kova välttelemään kameraa, että näistä kuvista pitäisi nyt idea selvitä. Tosin ihan peruspipohan tässä on kyseessä. Lankakorista poimin muutaman yksittäisen kerän Dropsin Big Merinoa ja ohjetta kurkkasin täältä.

Adrift

Syksyn koulutuksissa on laukussa kulkeutunut mukana Adrift. Peukun jätin pois, koska tällaisena pötkylänä nämä toimii vaan paremmin sisäkäytössä ja hihan jatkeena.

Lankana Hitofuden jämät, elikkäs Uncommon Threadin Merino Silk Fingering ja puikot 2,5 mm. On muuten ihanan pehmoiset kädessä!

Oikein nurin

Piti saada jotain nopeaa puikoille. Lankaleikin (Veera Välimäki) Oikein nurin -lapaset pelasti tilanteen. Lankakin oli ostettu jo viime talvena näihin, joten puikot vaan heilumaan.

Joudun jälleen kerran toteamaan, että kyllä yksinkertainen on kaunista. Langastakin tykkään -  nurmeslaisen värjärin suopursulla värjäämää villaa. Jos jotain muuttaisin, niin peukalokiilan lisäykset tekisin joka toisella kerroksella enkä jokaisella. Muuten täydelliset käyttölapaset ja tarvittaessa sormikkaatkin mahtuu alle.