Olen jo jonkun aikaa lykännyt näiden pönötyskuvien ja tavallistakin tavallisemman villapaidan bloggaamista, kun en keksi juurikaan kivaa sanottavaa. Peruspaidan ohje löytyy Kerällä-kirjasta. Innostuin paidasta, kun näin sellaisen kauniin punaisena Kerroksia-blogissa. Peruspaita on todellakin niin tavallinen ja yksinkertainen kuin voi vaan olla. Sileää neuletta paksulla langalla, ei edes joustinneuletta hihansuissa tai helmassa. Kaula-aukko on normaalia suurempi ja paita valahtaakin välillä olkapäältä alas.
Näin tavalliseen neuleeseen olisi pitänyt valita lanka, jossa on luonnetta. Ohjeen tweed-lanka olisi ollut parempi, mutta eihän sellaista ollut saatavilla silloin kun lankakaupassa piipahdin. Hätäisesti valitsin tiheydeltään ja metreiltäänkin vastaavan Rowanin Pure Wool Aranin. Jo kotona alkoi epäilyttämään tuo mitätön sininen väri ja tasainen, eloton neulepinta.
Ohjeeseen kiukustuin siinä vaiheessa, kun huomasin että lanka ei todellakaan tule riittämään. Ohjeen 400 g on aika nafti määrä, joten olisi ollut suotavaa, että siinä kerrotaan kuinka pitkään helmaan ja hihoihin langan pitäisi riittää. Ensimmäinen versio oli hiukkasen kainaloiden alapuolella kun puolet langasta oli käytetty. Purin koko paidan ja yritin saada puikkokokoa muuttamalla langan riittämään. Sain aikaiseksi lyhythihaisen napapaidan. Luovutin ja kävin ostamassa viidennen kerän, purin jälleen koko tekeleen ja palasin alkuperäiseen puikkokokoon. Toinen hiha on neulottu lähes kokonaan viidennestä kerästä. Neulepinnasta huomaa, että osassa kohtaa lanka on neulottu jo kolmatta kertaa.
Tavoitteena oli saada tästä villapaita talven ulkoiluihin ja laskettelureissulle, mutta lumi suli ja lomat meni. Tosin eiköhän tälle ole ensi vuonnakin käyttöä. Kaikesta purkamisesta ja tuskailusta huolimatta, voisin harkita neulovani tämän myös siitä tweed-langasta. Sitten joskus.
Samojen pohdintojen äärellä olet ollut kuin minäkin: olisin kaivannut ohjeeseen joitain mittoja, jotta ei olisi tarvinnut tehdessä varmistella.
VastaaPoistaMinäkin katselin joitain saman vahvuisia varastolankojani, mutta valitsin sitten Aran tweedin. Kiitos, kun jaoit kokemuksesi; jotkut langat nyt vaan sopivat paremmin kuin toiset jne.. :)
Sininen villapaitasi näyttää kyllä kauniilta käyttövaatteelta. Reunat rullaavat just mukavasti mutta ei liikaa. :)
Kyllähän tämä käyttöön tulee, mutta harmittaa kun olisi tästä saanut niin paljon kauniimmankin. Taidan haluta samanlaisen kuin se sinun keltainen:)
PoistaEhkä tässä on nyt liikaakin harmitusta, kun jouduin niin monesti purkamaan. Sitä luuli, että tällainen helppo paita paksusta langasta valmistuu ihan hetkessä:)
No huh, mikä sitkeys! Itse en kykenisi moiseen purkamiseen, vaikka olisin millä lankalaihiksella :-D Jos paita tuntuu tylsältä, niin sitä paremmin sen kaveriksi käy joku räyhäkkä huivi!
VastaaPoistaHieman ihmeissäni olen itsekin:) Vielä vuosi sitten en olisi purkanut millään. Jotenkin vaan tuntuu, että viime aikoina olen joutunut purkamaan useammankin neuleen.
PoistaPuikoilta muuten tipahti äsken aika räyhäkkä huivi:)
Ei ois tainnut mullakaan hermot riittää! Se on kyllä harmi että ohjeessa on niin paljon epämääräisyyksiä, varsinkin kun kyseessä on aika perusneule kuitenkin. Väri on kaunis ja puserossa on kyllä suosikki puseron ainesta =)
VastaaPoistaTässä nyt vain tuntui kaikki menevän pieleen, välillä se on sellaista:)
PoistaMutta uskoisin, että tuo hihojen ja helman pituus askarruttaa jokaista, joka tuon paidan neuloo. Eihän sillä muuten mitään väliä ole, mutta lankamäärä asettaa varmasti aika tarkat rajoitukset. Ei auta kun säätää itse, kokeilla ja purkaa.