Puikkomaisterin Lapaskirja

Puikkomaisterin eli Tiina Kaarelan uuden Lapaskirjan julkkareita vietettiin keskiviikkona Nikolai II -laivalla. Olen seurannut kirjaprojektin etenemistä mielenkiinnolla Puikkomaisterin blogista, joten oli kiva tavata itse Puikkomaisteri ja tutustua uunituoreeseen Lapaskirjaan. 

Lapaskirja on kirjoittajansa näköinen - värikäs, idearikas ja konstailematon. Nimestään huolimatta kirjassa on kaikenlaisia käsineitä: sormikkaita, kämmekkäitä, kynsikkäitä ja tietenkin niitä lapasia. Ohjeiden muokkaaminen on kuitenkin sallittua, ja eiköhän kämmekkäiden jatkaminen tarvittaessa lapasiksi ole helpohkoa.

Kirjan ohjeisiin voi tutustua vaikka Ravelryn kautta. Iso plussa tällaiselle kokemattomalle kirjoneulojalle ohjeiden pisteyttämisestä vaadittavan kärsivällisyystason mukaisesti. Arvostan myös Susa Junnolan ottamia yksityiskohtaisia ja tarkkoja valokuvia. Epämääräiset tunnelmakuvat neulekirjoissa saavat minut neulojana välittömästi kiukkuiseksi. 

Minun käsinevalikoima tulee kasvamaan esimerkiksi näillä Jaanoilla. Ne on neulottava jo nimenkin takia, mutta lisäksi tuo afrikkalaishenkinen väritys on houkutteleva ja kopioitava ehkä sellaisenaan omiinikin.

Mikko-kämmekkäiden labyrinttikuvio on suosikkini ja nämä pääsevät puikoilleni ensimmäisenä!

Natalia on kirjan yksinkertaisin ja helpoin malli, jossa kaunis käsinvärjätty lanka pääsee oikeuksiinsa. Minun makuuni tämäkin.

Eva-kämmekkäissä on nerokas rakenne ja ne ovat täydelliset vaikka jämälangoille. Ei taida tulla toisia samanlaisia kämmekkäitä vastaan. Kärsivällisyyspisteitä kuitenkin täydet viisi, joten jään odottamaan sopivaa mielentilaa. 

Myös Tuomo-lapaset jäävät odottamaan siihen asti, kunnes kehityn kirjoneulojana. Kolmen langan kuljettaminen tuntuu vielä haastavalta (hermoille).

Lapaskirja täyttää hyvin ainakin tämän perheen lapastarpeet tuleviksi vuosiksi, ja fingering-vahvuisten (~400 m/100g) lankojen hamstraajana lankoja löytyy omasta varastosta vaikka kuinka moneen pariin. Kiitos Puikkomaisterille upeasta kirjasta! Ja koska hänellä ideoita riittää, jäämme odottelemaan ensi syksyä ja silloin ilmestyvää Puikkomaisterin pipokirjaa.