Maileg-maailma

Jos minulla olisi enemmän luovaa vapaa-aikaa, tykkäisin tuunailla ja sisustaa kotia sekä askarrella lasten leikkeihin kaikkea pientä ja söpöä. Tiedättehän te - sellaista aikaa, jolloin on virkeä, ajatus kulkee, on aikaansaava ja tarmokas. Valitettavasti sellaista aikaa ei ole viime aikoina kovin usein ollut. Yleensä sitä istahtaa iltaisin sohvalle niin väsyneenä, ettei kykene muuhun kuin tuttuihin ja turvallisiin neuleisiin, jotka eivät ihan liikoja vaadi. Uuden neuleen aloittaminen ja lankojen keriminenkin on yleensä ajoitettava viikonloppuihin.

Tästä huolimatta olen vuosien aikana saanut muutamia pikkujuttuja näperrettyä tytöille. Osa niistä on tehty Barbeille, osa nukkekotiin ja osa varta vasten tähän Maileg-maailmaan. Vähitellen ne kaikki ovat päätyneet Maileg-pupujen, -hiirien ja -kissojen kotiin. Tästä kuvasta löytyy Ebba Masalin -taulu, neulottu peitto ja makramee-seinätekstiili. Tekoturkistupsu on kokenut jossakin pipossa kovia, ja purettuna siitä on tullut kaunis, pehmeä matto.

Maileg-kodista löytyy myös viime jouluksi virkkaamani keinu, joka näyttää ihan söpöltä vaikka tässä ei ihan ajatus ja toteutus kohdanneetkaan. Lattiaa koristaa virkattu Juhannusruusu-matto, minilankakori täynnä lankaa sekä Snurren paperikassi. Mistäs muualtakaan ne langat olisi ostettu? 

Heijastin-työpajalta päivää!

Kerroinkin pari viikkoa sitten ihanasta lauantaipäivästä Prymillä. Saimme sieltä materiaalit heijastavien koristeiden tekoon, ja ensimmäisen tasseliheijastimen kerkesinkin askarrella paikan päällä Keravalla. Samalla kaavalla tein kaksi tasselia kotona lisää.

Näissä viimeisissä käytin kahta eri vahvuista heijastinlankaa, ja tasselit on askarreltu näppärästi tuollaisen apulaitteen avulla, jolla syntyy helposti tasseleita kolmessa eri koossa. Hauskat, hopeiset hatut tekevät heijastimesta viimeistellyn näköisen. Tytöt ihastuivat näihin heijastaviin tasseleihin, joten ne menevät koristamaan heidän koulureppujaan.

Itselleni tein pienen koristeen laukkuun tai takin pieleen pujottelemalla heijastinlankaa pienen pieneen kirjontakehikkoon. Siitä tuli oikein söpö, vaikkei taida kauas heijastaa. Kovin läheistä tarkastelua se ei kuitenkaan kestä, sillä tuo heijastinlanka, varsinkin kaksinkertaisena, on jäykkä materiaali tällaiseen projektiin.

Paperimassavarjostin

Suuri Käsityölehden (4/2017) ohje paperimassasta tehtyyn lampunvarjostimeen innosti askartelemaan uuden materiaalin parissa. Lampun rouhea ja simppeli ulkonäkö sai minut vakuuttuneeksi, että tuollainen varjostin tarvitaan meille olohuoneeseen ikkunalampuksi. Toisaalta maalaamalla ja koristelemalla varjostimen voisi muokata myöhemmin uuteen uskoon, jos tämä yksinkertainen versio alkaa tuntua tylsälle.

Paperimassajauheen ostin Sinellistä, ja huomasin jälleen kerran, että uuden materiaalin kanssa olisi hyvä tehdä ensin koeversio. Ei ollutkaan ihan helppoa saada massa levitettyä tasaisesti pullon päälle. Pullo toimi siis muottina varjostimelle. Epätasaisuus näkyy parhaiten tietysti silloin, kun valo on päällä. No, itsetehty ja silleen...

Vaikka blogi on ollut hiljainen, teen kyllä lähes päivittäin jotain käsitöihin liittyvää. Pienet jutut jäävät helposti kuvaamatta, joten nytkin mennään kännykkäräpsyillä. Tämä alin kuva esittää uusinta kissan kestävää kukkaamme, joka on askarreltu puutikuista ja puuhelmistä. Idea Askarelli-myymälän näyteikkunasta. Maljakkoina toimivat lasipullot tuunasin aikoinaan betonipastalla.

Jonkin aikaa vaivannut neulejumi on muuten nyt selätetty, ja puikot heiluu täällä vauhdikkaasti. Toivottavasti into säilyy siihen asti, että saan jotain valmistakin aikaiseksi:)

Puutähti

Messuostosten ensimmäinen ja helpoin tekemispaketti on pyöräytetty valmiiksi. Kyseessä on Taito Etelä-Karjalan puutähti-koriste. Mutta niin vain näinkin helpon jutun voi tehdä vaikeamman kautta, kun omaa kyvyn lukea kuvalliset ohjeet monella eri tapaa. Lopputulos on kuitenkin aika lähellä alkuperäistä mallia, joten hurraa ensimmäiselle valmistuneelle joulukoristeelle. 

Himmelihommia

Tänä vuonna olen ollut harvinaisen innoissani pimenevistä illoista ja lähestyvästä joulusta. Sisustusvalot ja led-kynttilät palavat iltaisin lähes joka huoneessa, ja nautiskelen tunnelmasta teetä hörppien ja neuloen. Sisustusvalot ovat siis tärkeässä roolissa pimeänä aikana, joten oli selvää, että tytön huoneen sisustusta uusiessa piti valotkin päivittää.

Pienet minihimmelit sopivat hyvin huoneen tyyliin, joten vaikka himmelihommat ei minun kärsivällisyydelleni olekaan, väänsin niitä sen tarvittavat 20 kappaletta. Pujotin mustat muovipillit metallilankaan, mikä tuntui olevan helpommin käsiteltävää kuin lanka. Myös himmeleiden kiinnitys valosarjaan oli varsin näppärää metallilangan avulla.

Innostuin vielä tekemään olohuoneen ikkunaan samalla tyylillä himmelikranssin, jonka sisään pujottelin paksumpaa metallilankaa pitämään muotoa sekä valosarjan. Läheltä tarkasteltuna se näyttää kovastikin itse tehdyltä, mutta iltahämärässä kukaan ei pieniä puutteita huomaa.

Käpykimppu

Käpyruusuja - 

kissan kestäviä, enkä minäkään saa näitä hengiltä. 

(Ohje Suuri Käsityölehdestä 7/2016)

Sudenkorennot

Pienen pieni askartelukärpänen puraisi minua pari viikkoa sitten. Ostin heijastinnauhaa ja päätin tehdä tytöille heijastavat sudenkorennot. Nopeaa ja helppoa puuhaa, kun vaan pääsee alkuun (ohje löytyy esim. täältä). Enemmän nämä taitaa kyllä olla repussa koristeena, mutta eipä tuo pieni heijastavuus ainakaan haitaksi ole. 

Vaunukortti

Tyttöjen kanssa askarreltiin vauvalle kortti, ja minun vastuulla oli virkatut osaset. Ohje varsin söpöön ja nopeatekoiseen vaunukorttiin löytyy täältä.

Tähtihimmeli

Ostin Tampereen messuilta Raahen Taitopajasta 5-sakaraisen tähtihimmelin tekemispaketin. Tarkoitus oli tehdä jouluksi siitä kaksi kuusenkoristetta, joten vapaapäivän kunniaksi väkertelin tänään lasiputkista himmeleitä. 

Siellä ne nyt kuusessa killuu ja tavoite on aikalailla täytetty. Lähes kaikki kuusenkoristeet kun on ihan itsetehtyjä. 

Mutta nyt hiljenen ainakin hetkeksi. Tunnelmallista joulua teille kaikille!

Joulukortit

Aikalailla viime tippaan jäi tänäkin vuonna joulukorttien askartelu. Onneksi Ihana-lehdestä (4/2014) löytynyt malli oli niin supernopea tehdä, ettei suurta paniikkia tullut. Ikean muffinssivuoat koristavat kortteja joukukuusina. Tytöiltäkin sain apuja, joten kortit ennättivät postiin ajoissa.

Paperipuu

Tuulia Designin tarvikepaketteja on ennenkin kulkeutunut meille. On se vaan niin helppoa aloittaa projekti, jonka ohje ja materiaalit löytyvät samasta paketista. Viime vuoden Tampereen messuilta mukaan tarttui paperipuun tarvikepaketti. Mukana oli ohje, paperinarua (kahta eri vahvuutta), nauhaa sekä puuvillalankaa paperinarujen kiinnitykseen.

Värivaihtoehtoja ei ollut, joten helpolla pääsin. Ainoastaan paperipuun sisälle piti itse hommata tuki, jotta puu pysyy pystyssä. Sieltä se loppuneen kalalangan hylsy nyt löytyy.

Aloituksen kanssa sain vitkuteltua elokuulle asti. Paperinarujen leikkaaminen kolmeen eri mittaan tuntui työläämmältä kuin olikaan. Eihän siihen mennyt kuin yksi lauantai-ilta, kun leikkelin narut, virkkasin ne kahdesta kohtaa yhteen ja pyörittelin narumaton hylsyn ympärille.

Seuraavina päivinä availin narujen päitä lehden muotoon. Ympärille kiedoin vielä nauhan rusetille. Alkuperäisen nauhan jätin jemmaan, sillä punainen nauha kultaisella reunuksella tuntui liian jouluiselta.

Paperipuu napottaa nyt pöydän nurkassa. Yksinkertainen idea, mutta näyttävä lopputulos. Tykkään tästä beigestä versiosta, mutta värikkäämpi vaihtoehtokin houkuttelisi. Ja mikä parasta, kissoja tämä puu ei kiinnosta yhtään!

Joulukuusia ja tähtiä

Yllätin muutkin kuin itseni tekemällä tänä vuonna joulukortit jo pari päivää ennen deadlinea. Innostuin joulukortti-ideasta, johon törmäsin Pinterestin kautta. Yksinkertainen ja kaunis, ja vieläpä sellainen, mihin löytyy materiaalit jokaisen askartelijan kaapista. En onneksi ollut yksin vastuussa korttien askartelusta, sillä tytötkin osallistuivat omilla tuotoksillaan.

Muutaman kortin mukaan kerkesin vielä virkata valkoisen tähden. Näiden virkkaaminen jäi kyllä viimeiseen yöhön ja kuvatkin on napattu puolen yön aikaan. Tähtien ohje löytyy täältä.

Nyt on joulujutut hyvässä vaiheessa ja pari lahjaakin on paketointia vaille valmiina. Niistä kuva sitten joulun jälkeen.

Joulun sydämet

Joulujuhlakausi on jälleen alkanut. Lähes huomaamatta on muodostunut perinteeksi, että tarhantädeille teen joulukorttien mukaan joulukoristeen. Pari vuotta sitten koriste taisi olla virkattu, viime vuonna paperista ja tänä vuonna askartelumassasta.  

Ihana-lehden joulunumeroa selatessa tykästyin näihin sydänkoristeisiin. Massaan oli painettu pitsiliinalla kuvioita ja joulukoristeiksi massa oli muotoiltu piparimuoteilla. Nättejä tuli, vaikka pitsiliinaksi tuota kuviota ei taida erottaa kukaan. Kokeilin useampaakin liinaa, ja tämä oli parasta mitä niistä sain irti.

Innostuin tekemään näitä tyttöjen kanssa useamman. Tokaluokkalaisen opettaja taitaa saada omansa ja jäi näistä muutama myös siihen meidän tulevaan joulukuuseenkin.

Persikkaista ja muita pikkuprojekteja

Pitkästä aikaa olen innostunut järkkäilemään kotona paikkoja. Lähinnä koululaisen huoneessa, mutta toivon, että into jatkuu ja etenen muihinkin huoneisiin. On maalattu seinää, rakennettu uusi koulupöytä, vaihdettu järjestystä ja virkkuukoukku on heilunut vauhdikkaasti. Kaapin reunaan virkkailen pallonarua. Pallura päivässä olisi hyvä vauhti, ettei mene ihan jouluun asti.

Maton vaihtaminenkaan ei ole niin yksinkertaista, kun ensin pitää tehdä se matto. Pari pitsimaton miniversiota on jo valmiina ja mietiskelen kovasti, mihin muotoon niitä yhdistelen. Kokeilen neppareita yhdistämiseen, jotta peseminen olisi helpompaa.

Tässä se koulupöytä.  Mäntylevystä taso, puusta sahattu sopivan mittaiset jalat ja sitten maalia pintaan. Kaikelle pikkutilpehöörille Ikean lokerikko.

Seuraavaksi kunnostusvuorossa tuo kirpparilta ostettu tuoli. Odottelen vain ideaa, millaisen päällisen siihen tekisin. Onneksi ei ole mikään kiire ja tuoli toimii tuollaisenaan siihen asti.

Ja jotta nuoremmallekin jotain, niin olen maalannut ja päällystänyt lokerikkoa, jonka löysin kirpparilta keväällä. Kummasti sitä yht´äkkiä saa montakin asiaa aikaiseksi, joita on suunnitellut jo kuukausia. Toivottavasti pysyy sama tsemppi päällä pitkään.

Synttärit

Tällä viikolla meillä on juhlittu kauan odotettuja 8-v kaverisynttäreitä. Olisi kiva askarrella ja näpertää enemmänkin tyttöjen synttäreille, mutta olen yleensä niin viime tipassa liikenteessä, etten saa paljoakaan aikaiseksi. Tällä kertaa otin tavoitteeksi tehdä jotain pientä viikonlopun aikana ennen juhlia. 

Kaverilahjoiksi virkkasin heijastimet parin muun pikkutavaran mukaan. Yksi kutsutuista oli jo ennakkoon vähän vihjannut, että olisipa kiva jos virkkaisin tai neuloisin jotain heillekin. Siitä se ajatus sitten lähti ja päädyin lopulta näihin virkattuihin heijastimiin, joita olen tehnyt aiemminkin. Vaatimuksena oli nimittäin seuraavat: helppoa, nopeaa, materiaalit valmiina ja jotain mikä sopii sekä tytöille että pojille. 

Lukemattomissa blogeissa olen myös ihaillut silkkipaperipalloja, ja nyt ajattelin tehdä niitä meillekin tyttöjen suureksi iloksi. Hankin materiaalit 10 palloon ja ajattelin, että nehän tekee tuosta vaan. Väärin! Ja sanotaanko niin, että näiden tekemisessä ei ollut ainuttakaan vaihetta, josta olisin nauttinut.

Näkee kyllä jäljestä, että pallukat väkersi erittäin kärsimätön askartelija, mutta näyttäviä ne on silti. Muutama roikkuu vieläkin katossa, kun ovat niin kauniita! Mutta miten näitä säilyttäisi hyväkuntoisina seuraaviin juhliin? Googlen avulla ohje palloihin löytyi täältä.

Juhlien jälkeen neiti 8-v oli oikein innoissaan ja tyytyväinen. Minä taas olen onnellinen siitä, että tytöllä on niin ihania kavereita! Loppujen lopuksi väsyneimpiä taisivat olla kissat. Lapsirakkaat kisut olivat sen verran sosiaalisia ja bileissä mukana, että uni tuli samantien kun vieraat lähtivät. 

Hempeät ruusut

Kevätlahjonta jatkuu... Ekaluokkalaisen kanssa askarreltiin kortit luokan- ja tanssinopettajalle. Mukaan virkkasin söpöt ruusut Lucyn ohjeella tytön valitsemissa väreissä. Olen testannut ohjetta jo aiemminkin ja yhden ruusun virkkaa muutamassa minuutissa.

Ruusut on kiinnitetty rintakorun pohjaan, joten ne voi napata kortista irti ja kiinnittää vaikka laukkuun tai takkiin. Aika kivat tuli ja jotain vähän ekstraakin kortin lisäksi. Vinkiksi muillekin, jos on askartelut jääneet viime tippaan niin kuin minulla yleensä :).

Pääsiäisruoho

Pääsiäisruohon valmistus on aloitettu. Onneksi hyvissä ajoin, on nimittäin vähän hitaampaa kuin olin ajatellut.

Tämä karvainen kaveri jää tänä vuonna nuolemaan tassujaan, sillä tätä pääsiäisruohoa ei niin vain tuhota.

Pom pom

Tytöillä oli eilen hauska ilta, kun pääsivät naapuriin saunomaan, herkuttelemaan ja katsomaan Putousta. Käytin ajan hyödyksi ja tein jotain uutta ja kivaa kotiin. Kaivoin askartelukaapista esille tupsukehikon, kuumaliimaa ja pitsiteippiä.

Tupsukehikolla pyöräytin muutamat tupsut jämälangoista. Värivalikoima oli aika rajallinen, sillä suurin osa jämistä on virkattu isoäidinneliöiksi.

Sitten kuumaliimalla tupsut oksiin kiinni ja kissankestävä kukkakimppu oli valmis. Tykkäisin niin leikkokukista, mutta nuo meidän kissaterroristit kaatavat maljakot ja syövät kukat, joten olen luovuttanut. Tämä kimppu on ainakin vielä saanut olla rauhassa. 

Idea tuli alunperin vastaan Pinterestissä, ja yksi versio löytyy esim. täältä.

Pitsiteipillä koristelin kirkkaat tuikkukipot. Pitsiteipin ostin jo puoli vuotta sitten Teippitarhasta, mutta vasta nyt sain aikaiseksi käyttää sitä. Oli muuten aika näppärä käyttää, kun sitä sai repiä irti ja kiinnittää taas uudestaan useammankin kerran, eikä teippi mennyt miksikään.

Lopuksi vielä kuva uudesta Olga-riipuksestani, joka toimii samalla puikkomittana:). Pakko oli tilata, kun La Mimmiitassa oli ilmainen toimitus Succaplokin tuotteille (etu on muuten voimassa vielä tämän kuun loppuun). Saas nähdä, pääseekö tämä oikeasti mittauskäyttöön vai jääkö ihan vaan riipukseksi. Ainakin kovasti yritän yhdistää molemmat toiminnot.