lauantai 18. marraskuuta 2017

Suomen Kädentaidot -messut 2017


Euroopan suurimmat käsityömessut on taas taputeltu. Tein perjantaina pikaisen päiväreissun blogistina Tampereelle, ja melkeinpä väittäisin, että paikalla oli enemmän väkeä kuin koskaan. Siellä väenpaljoudessa yritin löytää ne ihanat lankakaupat ja  Taitokujan tekemispaketit, jotka  houkuttelevat minut paikalle vuosi toisensa jälkeen. 

Titityy ja Hedgehogit
Liloun lankoja Snurressa
Lankakauppojen kojut olivat täynnä herkkulankoja, mutta tänä vuonna olin päättänyt, etten osta mitään sellaista, mitä en oikeasti tarvitse. Niinpä jätin herkut muille, sillä mielessä ei ollut mitään tiettyä ohjetta, johon olisin lankaa tarvinnut. Muutama koju jäi suosiolla myös käymättä yksinkertaisesti siitä syystä, että jonottamatta ei sekaan mahtunut. Tyydyin ihailemaan väriloistoa kauempaa, ja jatkoin matkaani kohti seuraavaa kojua.

Rintalan Tilan villalankaa
Sanna Vatasen Bää! lankalaboratorio
Bää! Villan tie valmiiksi tuotteeksi
Sanna Vatasen virkatut moottorisahat
Sanna Vatasen Bää-kirjan innoittamana halusin kuitenkin ostaa suomalaista villaa, ja päädyin Rintalan Tilan pehmeään kainuunharmakseen. Sanna Vatanen oli muutenkin messuilla hyvin esillä. Sieltä löytyi Bää! lankalaboratorio, jossa oli esillä uusimmassa kirjassa käytetyt langat sekä itse mallitkin. E-hallissa oli myös näyttely "Bää! villan tie valmiiksi tuotteeksi", jonka Sanna Vatanen oli koonnut yhdessä valokuvaaja Sami Revon kanssa. Messuaulassa sai ihailla Sanna Vatasen virkkaamia moottorisahoja.

Taito Keski-Pohjanmaan Kide-himmeli
Likizin tuotteita ja ihana Vaanija-kissa
Taitokujasta on muodostunut yksi messujen suosikkikohteistani. Kujalta löytyvät eri alueiden Taitokeskukset, joiden tuotteet ovat näyttävästi esillä molemmin puolin katua. Joka vuosi löydän sieltä uusia, kivoja tekemispaketteja, jotka on yksinkertaisesti pakko ostaa. Tänä vuonna mukaan tarttui virkattava valoamppeli ja Kide-himmeli.

Messusaalis

Valmiita tuotteita ostan harvemmin ja harkiten. Tällä kertaa päätin vihdoinkin ostaa itselleni puiset sukkaplokit, joista olin haaveillut jo pidempään. Lisäksi Likizin söpö Vaanija-pussukka oli suorastaan pakko ostaa tuon hassunhauskan kissan takia.

Tänä vuonna messuilla vietetty aika kutistui 3,5 tuntiin. Liiallinen väkimäärä alkoi ahdistamaan, ja kiersin kojut vauhdilla. Paljon jäi varmasti näkemättä, mutta parempaan en olisi pystynyt. Ostoksiini olen kuitenkin tyytyväinen. Mopo ei lähtenyt käsistä ja alkujaankin suhteellisen matala budjettini ylittyi vain 20 eurolla. 

lauantai 11. marraskuuta 2017

Kuplia


Tiedättekös sen tunteen, kun joku neule on niin suosittu, että se tulee vastaan lähes jokaisessa blogissa, instassa ja facebookissa, eikä sitä enää halua nähdä ainakaan omilla puikoilla? Niin kävi näiden Soile Pyhänniskan suunnittelemien Kupla-lapasten kanssa. Kuplat jäi silloin muutama vuosi sitten neulomatta, vaikka malli on kaunis. Ja olihan nämä myös tosi mukavat ja nopeat neuloa. 

Tämä lapaspari meni naapurin tytölle. (Lanka Drops Nepal, puikot 4 mm) 

perjantai 10. marraskuuta 2017

Lake Song


Olen yrittänyt aloittaa Janina Kallion / Woolenberryn suunnitteleman Lake Song -huivin neulomista jo useamman kerran. Homma on tyssännyt siihen, että sopivaa lankaa ei ole lankakorista löytynyt. Yksi vyyhti fingering-vahvuista lankaa kun ei olekaan riittävästi. Onneksi muistin tämän mallin siinä vaiheessa, kun pyörittelin käsissäni Keesin Precious Sockia, jota oli jäljellä puolitoista vyyhtiä. Päätin neuloa 3,5 mm puikolla sen kokoisen huivin kuin lankaa riittää.


Huivi on todella yksinkertainen neuloa. Oikeastaan siinä toistetaan vain kahta erilaista kerrosta, ja toinen niistä on nurja. Samalla tehdään lisäyksiä huivin toiseen reunaan, jotta saadaan muodostettua hieman epäsymmetrinen kolmio. 


Pitsistä muodostuu kaunis köynnösmäinen kuvio. Vaikka huivi on helppo neuloa, niin jotenkin se on silti vaikeasti luettavissa. Virheiden huomaaminen oli vaikeaa, mutta toisaalta puuttuvan silmukan pystyi lisäämään lähes mihin kohtaan tahansa ilman, että kuvio olisi siitä pahemmin kärsinyt. 


Huivista on helppo neuloa juuri sen kokoinen kuin tuntuu parhaalle tai lankaa riittää. Minun versiossani muutamat viimeiset kerrokset jäivät neulomatta. Tämä huivi meni synttärilahjaksi äidilleni, ja siitä tuli kyllä sen verran kaunis, että taidan haluta samanlaisen itsellenikin.

perjantai 3. marraskuuta 2017

Morning Fog


Viimeisin valmistunut neuletakkini on kyllä niin nimensä näköinen kuin mahdollista. Henkäyksen kevyt, pörröinen ja sumuisen harmaa Morning Fog, jonka ohje löytyy Laine Magazinen toisesta numerosta. Neuletakki neulotaan paksuilla puikoilla kaksinkertaisesta, pitsivahvuisesta langasta.


Morning Fog eteni paksuilla puikoilla (5,5 mm) todella nopeasti hihoihin asti. Siinä vaiheessa tökkäsi ja pahasti, sillä magic looppaus paksuilla puikoilla ja ohuella langalla oli haastavaa. Vauhti hidastui, välillä pysähtyi täysin, mutta sitkeästi jatkoin loppuun asti.


Lopputulos ei kuitenkaan ole ihan niin täydellinen, kuin olin toivonut. Malliltaan takki on kaunis ja ohje erittäin selkeä, mutta omat valintani eivät olleet ihan niin onnistuneita. Vähän suunnittelematta ostin neuletakkiin Lamana Premiaa. Tummempi harmaa oli jo loppu, mutta vaaleampi harmaa oli myös kaunis. Ei ehkä kuitenkaan parhain vaihtoehto tähän takkiin. Huomasin sen tosin vasta siinä vaiheessa, kun se oli valmis, enkä löytänyt sopivaa paitaa neuletakin alle. Vaalean värin vuoksi tuntuu, että kaikki tummemmat kuosit ja värit kuultavat ehkä liikaakin takin alta. Tämä ongelma tietysti poistuu, kun käyn ostamassa sopivamman paidan alle puettavaksi.


Olisin myös voinut neuloa takin yhtä kokoa suurempana, sillä takki näyttää lanteilta hiukkasen pieneltä. Keveytensä takia se myös helposti alkaa vetäytymään sivuille, eikä laskeudu niin kauniisti kuin toivoisin. Tämäkin tietysti liittyy pieneen kokoon. No, vielä en luovuta tämän suhteen. Ehkäpä neuletakki pääsee aktiivisempaan käyttöön ja viihdyn siinä paremmin, kun löydän takin alle jotain sopivampaa.

sunnuntai 22. lokakuuta 2017

Seven Wonders


Yhä uudelleen jaksan iloisesti yllättyä siitä, että saan neulottua itselleni käyttökelpoisen puseron. Tosin tämä Veera Välimäen Seven Wonders on paljon muutakin kuin käyttökelpoinen, sillä siitä tuli aikalailla täydellinen. Sain paidan testineulottavaksi syyskuussa, ja paidan neulominen vei täysin mennessään.


Paita on helmineuletta, jonka etu- ja takakappaleen katkaisee palmikkopaneeli. Etukappaleessa yhden mallikerran levyinen ja takaa reippaasti leveämpi. Palmikoiden neulominen oli pitkästä aikaa sen verran hauskaa, etten olisi malttanut laskea neuletta käsistäni.


Malliltaan paita on reilu ja laatikkomainen mukavuusneule, jossa on vielä muhkea kaulus. Yksityiskohtana näkyväksi jätetyt olkasaumat. Tähän paitaan on mitä parhain kääriytyä, ja tässä on kuin kotonaan. Ei kiristä, purista eikä ahdista. Koostaan huolimatta neule eteni vauhdilla, sillä se neulotaan dk-vahvuisesta langasta ja 4,5 mm puikoilla.  


En millään raaskinut panostaa käsinvärjättyihin lankoihin, kuten ohjeessa (ohje on tehty yhteistyössä Primrose Yarn Companyn kanssa). Sen sijaan ostin Snurresta Cascade Yarnsin Roslynia, joka on minulle uusi tuttavuus. 


Roslyn on yhdistelmä villaa ja silkkiä. Kuulin, että silkillä voi olla joskus kastelun jälkeen taipumus  haista voimakkaasti. Eräällä kanssaneulojalla oli ollut ongelmia juuri Roslynin kanssa, mutta onneksi ainakaan tämä värierä ei tuoksunut sen kummemmalle. En ehkä olisi kestänyt, jos olisin neulonut paidan, jota ei voi pestä tai edes pitää päällänsä. Tuoksun kanssa ei siis ole ollut ongelmia, mutta jonkun verran langasta irtoaa silkkitöhnää. Sen tosin huomaa vain, jos pukee yllensä mustat housut, jotka keräävät itseensä kaiken roskan ja karvan lähistöltä.


Lopputuloksena siis mitä ihanin paita tulevalle talvelle. Sen alle voi pukea näppärästi kerroksia lisää, ja niin tarkenee paremmin jäähalleissakin - se tuli tänään testattua. 

keskiviikko 18. lokakuuta 2017

Kaarre


Siitä taitaa olla ikuisuus, kun olen viimeksi neulonut pipon. En ainakaan muistanut, miten nopeasti sellainen valmistuu. Ihanan pehmeällä alpakkalangalla ja hauskalla mallineuleella syntyi tulevan talven lempipipo. Ja se on paljon sanottu minulta. Viime talven kuljin 20 vuotta vanhassa perintöpipossa, sillä aiemmin neulotut eivät vaan tunnu istuvan päähäni. Täydellisen pipon metsästys on siis jatkunut pitkään. 


Kaarre-pipon ohje löytyy ihanasta Nupu nupu -blogista, ja se on neulottu Lamana Cuscosta. Ohjeesta poiketen jatkoin mallineuletta loppuun saakka ja väsäsin jämänöttösista tupsun.

keskiviikko 11. lokakuuta 2017

Summer Rain


Kesällä kerran pyörittelin lankavyyhtejäni ja suunnittelin tulevia projekteja. Kolme lempivyyhtiäni päätyivät vierekkäin, ja ai miten hyvälle ne näyttivätkään yhdessä. Kukin eri värjäreiltä ja eri aikoihin ostettu, mutta jotain samaa niiden rakenteesta ja murretuista sävyistä löytyi. Enää ei harmittanut yhtään, että näitä ihanuuksia oli vain yksi per väri.


Samoihin aikoihin Veera Välimäki suunnitteli ohjeen kauniiseen Summer Rain -huiviin. Halusin ehdottomasti neuloa sellaisen itselleni, ja onnekkaana pääsinkin testineulontaan mukaan. Mikä ihana huivi siitä tulikaan! Ainaoikealla neulottu huivi neuloutui kuin itsestään, ja sain ujutettua huiviin kaikki lempivärini.


Mikäli omistaisin vaa´an olisin voinut laskeskella langan menekin paremmin. Vaaleankeltaista (Madelinetosh Tosh Merino Light) ja violeteilla pilkkusilla maustettua vihreää lankaa (Primrose Yarn Co. Adelaide) olisi voinut neuloa huiviin enemmänkin, sillä nyt violetinharmaa lanka (Hedgehog Fibres Skinny Singles) loppui paria riviä ennen kesken. Huivihan toimii täydellisesti ilman niitä viimeisiä rivejäkin, mutta jämälankaa olisi jäänyt vähemmän.


Alkusyksy on ollut niin lämmin, etten ole juurikaan päässyt käyttämään huivia. Jos näistä lokakuun sateista pitäisi jotain positiivista keksiä, niin lämmikettä tarvitaan nyt jo ihan eri tavalla. En malta odottaa, että tämä huivi pääsee kunnolla käyttöön. Huivin muoto toimii loistavasti ja huivi asettuu kauniisti kaulalle kietaistuna. Ehdottomasti aineksia lempparihuiviksi!

lauantai 7. lokakuuta 2017

Hilary Grant: Pohjoiset Neuleet


Tänä syksynä meitä käsityöihmisiä on hemmoteltu mitä ihanimmilla neulekirjoilla. Hilary Grantin Pohjoiset Neuleet on yksi niistä. Hilary Grantin suunnittelemia moderneja neuleita ja asusteita myydään eri puolilla maailmaa, ja tähän kirjaan hänen suosituimmat koneneulontamallit on muokattu ohjeiksi meidän käsinneulojien iloksi.

Nuoli-tupsumyssy
Nuoli-tuubihuivi

Kirjasta löytyy ohjeita lapasiin, kämmekkäisiin, kaulureihin, myssyihin ja paitoihin, ja suurin osa kirjan malleista on kirjoneuletta. Upeita, tyylikkäitä neuleita yksi toisensa perään (näissä kuvissa omat suosikkini).

Aalto-kämmekkäät
Ohra-myssy

Kirjan kuvia on ilo katsoa. Useampikin neule istuisi vaatekaappiini juuri sen värisenä, kuin ne on kirjassa esitelty. Lisäksi ne on kuvattu upeissa skotlantilaisissa maisemissa. Tunnelmakuvien rinnalla jokaisesta mallista on selkeä kuva, joka helpottaa neuloessa hahmottamaan paremmin kirjallista ohjetta. Ohjeiden lisäksi kirjasta löytyy tekniikkaosio ja viimeistelyvinkit.

Vuorovesi-lapaset
Loki-villapaita

Tässä blogissa esitellään harvemmin kirjoneuleita, sillä viimeisimmät kirjoneulekämmekkääni ovat edelleen kesken. Tästä kirjasta löytyy kuitenkin niin monta must have -neuletta, joten kerään parhaillaan rohkeutta uuteen kirjoneuleprojektiin. Langatkin on hankittu, joten saatan päästä alkuun nopeastikin. Kirjan ohjeissa on käytetty Jamieson´s Shetland Spindriftiä, mutta minä laitan puikoille kotimaista Tukuwoolia.

*kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta

lauantai 23. syyskuuta 2017

Asterism


Lahjaneulonta - mikä ihana tekosyy ostaa uutta lankaa! Rouva SilmuSolmu kävi pari viikkoa sitten tässä lähistöllä myymässä lankojaan, enkä voinut vastustaa viiden minivyyhdin pakettia harmaan eri sävyjä.


Huivin malliksi valikoitui Janina Kallion / Woolenberryn Asterism. Halusin neuloa sellaisen huiviohjeen, joka löytyi jo valmiiksi Ravelryn kirjastosta, ja jota en vielä ole kerennyt neuloa. Lisäksi mallin piti olla helposti muokattavissa, sillä halusin neuloa siihen kaikki minivyyhdit viimeistä metriä myöten.


Lopputulos miellyttää ainakin minua, mutta toivottavasti myös lahjansaajaa. Harmaan sävyillä ja tällä mallilla neulottuna huivi tuntuu sopivan neutraalilta. Lahjaksi neuloessa ei kuitenkaan voi olla aina varma, onnistuuko tekemään jotain sellaista, joka oikeasti päätyy käyttöön. Katsotaan, miten käy!

keskiviikko 13. syyskuuta 2017

KlompeLOMPE - neuleita koko perheelle


Ensimmäistä KlompeLOMPE (ihania neuleita lapsille) -kirjaa ihailin vain kaukaa. Omat lapseni tuntuivat siinä vaiheessa jo niin isoilta, etten kokenut kuuluvani kohderyhmään. Toisin kuin tämän uuden KlompeLOMPEn kanssa, josta löytyy neuleohjeita koko perheelle*.


Kirjassa on hurja määrä ohjeita (60 kpl), joita kaikkia ei kerkeä ensimmäisellä tai toisellakaan vilkaisulla sisäistämään. Ohjeita on helpoista haastavampiin, ja ne vaikuttavat selkeiltä. Neuleet on kuvattu kauniissa, norjalaisissa maisemissa ja valokuvista näkyy hyvin, millainen valmiin neuleen kuuluu olla. 


Kirjasta löytyy paljon kirjoneuleita, mutta myös erilaisia pintaneuleita, joilla on saatu uutta ilmettä vaatteisiin ja asusteisiin. Joitakin neuleita löytyy sekä aikuisten että lasten koossa, joten jos haluaa, voi neuloa mätsäävät neuleet melkeinpä koko perheelle. Muutenkin lasten neuleista löytyy koot 12-vuotiaaseen asti.


Yllätyin todella positiivisesti siitä, miten monta tulevaa neuleprojektia kirjasta löysin. Ihan jo itsellenikin, mutta myös tytöille sekä miehelle. Lisäksi tästä kirjasta aion jatkossa neulea mahdolliset lahjaneulomukset tuttavapiirin vauvoille ja pienokaisille. Kirjassa on ohje oikeastaan kaikkeen mahdolliseen, mitä pienokaiset tarvitsevat. Osa lapsista onkin puettu kirjan valokuvissa päästä varpaisiin villaan.

*Kirja saatu kustantajalta
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...