perjantai 21. huhtikuuta 2017

Nordic Arrows


Ensimmäinen briossineuleeni on valmistunut! Neuloin Susanne Sommerin Nordic Arrows -huivin, jonka ohje löytyy Laine Magazinesta (2016). Huivi on yhdistelmä briossia ja ainaoikeaa, ja sen erikokoiset briossinuolenpäät pitävät neulomisen varsin mielenkiintoisena. Alku vaatikin enemmän keskittymistä kuin mikään muu neule aikoihin, mutta loppua kohden briossi erilaisine kavennuksineen alkoi sujua. Pieniä kauneusvirheitä toki löytyy, mutta kokonaisuutena huivi on erittäin kaunis.


Erityisen hauskaa neulomisesta tekivät nuo kolme eri sävyistä Hedgehog Fibresin Skinny Singleä, jotka ovat lankakauppa Snurren (eli Annen) valitsemia. Värit ovat täydelliset, enkä olisi ikinä osannut itse yhdistää näitä kolmea väriä keskenään. Pitäisikö tästä päätellä, että tekisi hyvää jatkossakin poistua sieltä omalta mukavuusalueelta?


Neuloin huivin ohjetta pienemmillä puikoilla (3,5 mm), ja se vaikutti huivin kokoon enemmän kuin osasin odottaa. Lopputulos on kuitenkin käytettävän kokoinen, vaikkakin huivin muoto on varsin erikoinen. Omaan käyttööni tämä neule ei valitettavasti jäänyt, sillä vein huivin tänään Snurreen mallineuleeksi. Tässä samalla tutustuin paremmin myös muihin Susannen huivimalleihin, ja voin jo nyt sanoa, että tämä ei jää viimeiseksi.

lauantai 15. huhtikuuta 2017

Ananaspussukka


Viimeisen reilun vuoden aikana moni lähipiirin tyttö on saanut synttärilahjaksi virkatun pussukan. Suurin osa on jäänyt kuvaamatta blogiin, koska ne ovat olleet samanlaisia kuin aikaisemmatkin. Tästä viimeisimmästä nappasin kuitenkin pari kuvaa, sillä vihdoinkin sain testattua syksyllä kokeilemaani waistcoat stitchiä pussukkaan. Pinta näyttää siis neulotulta, vaikka onkin virkattu. Pinnasta tuli aikamoista peltiä 2,5 mm koukulla, joten suosittelen hieman normaalia isompaa virkkuukoukkua. Lankana tässä on Catania, jonka sinivihreitä jämänöttösiä löytyi useampaakin sävyä.


Pussukka on viimeistelty ananassilitysmerkillä. Tytöt ovat ostaneet useaan otteeseen silitysmerkkejä Nova Melinalta, ja vihdoinkin sain luvan kokeilla yhtä silitysmerkkiä itsekin. Voi olla, että ensi kerralla ostan itsellekin muutaman silitysmerkin, sillä näillä saa virkattuun pussukkaan pienellä vaivalla ihan uutta ilmettä.

perjantai 14. huhtikuuta 2017

Virkattu nallekarhu


Hilja Designin Pirjo kyseli joku aika sitten innokkaita testivirkkaajia suunnittelemalleen nallekarhun ohjeelle. Olin jo aiemmin ihaillut näitä nalleja instassa, joten innolla lähdin mukaan. Mietin kyllä ensin ihan tosissani, onko minusta tähän, sillä keskeneräisten joukosta löytyy useampikin virkatun pehmon alku. Onneksi lähdin, sillä enpä muista, milloin virkatun pehmoeläimen tekeminen olisi ollut näin hauskaa.


Hommahan alkaa virkkaamalla ensin nallen kirjovirkattu, timanntikuvioinen vartalo. Sopivan väriyhdistelmän miettiminen oli hauskaa ja puuvillajämille tuli käyttöä. Pikkuruiset kädet ja jalat valmistuivat vaivattomasti, ja ne kiinnitettiin vartaloon ennen pään virkkaamista. Erittäin toimiva juttu, sillä näin vältyin siltä masentavalta hetkeltä, jolloin virkatun pehmon kymmenet pikkuosat lojuvat siellä täällä ja jäävät odottamaan sitä ihmettä, milloin innostun ompelemaan ne kiinni. 


Lopputuloksena on tosi söpö nalle, jolle tekisi mieli virkata useampikin kaveri eri väriyhdistelmillä. Tämä meni veljenpojalle synttärilahjaksi, joten pitäähän näitä saada omaankin kotiin. 

Ohje on tulossa myöhemmin Ravelryyn - lisään linkin heti, kun ohje on saatavilla.

tiistai 4. huhtikuuta 2017

Tubame


Olen jo pitkään seurannut instagramissa japanilaista Eriä, ja ihaillut hänen tyyliään ja kauniita neuleita. Vähitellen hän on alkanut suunnitella ohjeita myös itse, ja viime viikolla hän julkaisi ensimmäisen paitaohjeensa, Tubamen.


Sain testineuloa Erille tuon kauniin, hieman laatikkomaisen paidan kauniilla tekstuurilla. Hauska aaltomainen neulos saadaan aikaiseksi kierretyillä silmukoilla. Kuvien perusteella olin odottanut leppoisaa sileää neuletta, joka valmistuisi hetkessä, mutta ihan niin helpolla en päässyt. Neuleen joka toinen kerros neulotaan kierrettyä oikeaa, ja olen siinä todella hidas.  


Paita neulotaan alhaalta ylöspäin, ja kun kierretty sileä on selätetty, yläosaan neulotaan pintaneuletta nurjilla silmukoilla ja kiepsauttamalla lankaa välillä silmukoiden ympärille. Olkapäät muotoillaan lyhennetyillä kerroksilla ja pääntien voi jättää sen kummemmin viimeistelemättä, niin kuin tässä minun versiossani, tai neuloa siihen icordia. Hihoissa päästään taas neulomaan kierrettyä sileää.


Neuloin paidan Madelinetoshin Tosh Merino Lightistä, mutta tähän paitaan sopisi mainiosti hieman rouheampikin lanka. Paidan voi neuloa joko yksivärisenä tai ottaa mukaan kontrastivärin, jota käytetään paidan yläosassa ja hihoissa. Kannattaa ehdottomasti kurkata ohjeen projektikuvia Ravelryssä, sieltä löytyy useampi ilme tälle samalla paidalle.

lauantai 1. huhtikuuta 2017

Satakieli


Minä lupaan ja vannon, etten enää osallistu mysteerineulontoihin. Koska haluan tietää jo heti aloittaessa, millainen neuleesta tulee ja miten värit kannattaisi sijoitella. Koska tuppaan olemaan vähän ylikriittinen mysteereitä neuloessani ja miettiessäni, tulenko varmasti tykkäämään lopputuloksesta vai en.


Tämä kaikki oli tiedossa jo joulukuussa ennen osallistumistani Satakielen mysteerineulontaan, mutta osallistuinpa silti. Odottelin kuitenkin aloituksen kanssa muutaman päivän, jotta näin millainen huivin alusta tulee ja toimisiko miettimäni värijärjestys. Tästä huolimatta ensimmäinen versio meni purkuun. Toinen toimi paremmin, mutta ei sekään täydellinen ole.


Satakieli on neulottu viidestä eri Tukuwoolin sävystä. Tukuvyyhdit näyttivät vierekkäin upeilta, mutta jostain syystä ne eivät näyttäneet aivan yhtä kauniilta ainaoikeaksi raidoittaen neulottuna. Ehkä olisin kaivannut huiviin enemmän symmentriaa ja loogisuutta. Huivin pitsiosiot toistuvat kauniisti, ja jotain samaa olisin kaivannut raitaosioihinkin.


Olen nähnyt blogeissa ja instagramissa upeita Satakieliä, joissa värivalinnat ovat osuneet oikein nappiin. Jätin omani vuoden vaihteessa muutamaksi kuukaudeksi odottelemaan pingoitusta, ja pieni etäisyys teki hyvää. Ei ihan sellainen kuin toivoin, mutta varsin toimiva huivi silti.

keskiviikko 29. maaliskuuta 2017

Carina


Joulukuussa vierailin Tampereella Lankaputiikki Silmukassa, josta mukaani tarttui alpakkaista Juniper Moon Farmin Herriot Finea. Lanka oli niin pehmeää, etten voinut laskea sitä enää käsistäni. Huomasin ehdottomasti tarvitsevani mustan neulepaidan - sellaisen ajattoman ja monikäyttöisen. 


Ohjeeksi valikoitui Isabell Kraemerin Carina, joka on v-aukkoinen ja kevyesti a-linjainen paita. Sileää oikeaa rikkoo nurjat pystyraidat edessä ja sivussa. Normaalisti en oikein välitä feikkisaumoista, mutta tässä mustassa neulepinnassa ne eivät juurikaan hyppää silmille. Hihansuihin ja helmaan neulotaan ainaoikeaa.


Herriot Fine on hieman ohjeen lankaa ohuempaa, joten tein mututuntumalla muutamia raglanlisäyksisä enemmän. Päätin jännittää lopputulosta siihen asti, kunnes olin päätellyt helman. Mikä onni ja autuus, että paita näytti soviteltaessa juuri oikean kokoiselle. Siitä saikin kummasti uutta intoa ja voimaa hihojen neulomiseen.


Carina kuuluu ehdottomasti mitä parhaisiin tv-neuleisiin. Mitä kiireisempi arki, sen todennäköisempää on, etten yksinkertaisesti kykene mihinkään vaativampaan. Riittoisasta Herriot Finesta tuli puolestaan yksi suosikkilangoistani. Tämä pusero on uskomattoman mukava päällä. Se on pehmeä, laskeutuva ja malliltaan aika imarteleva. Viimeisen viikon aikana en ole muuta paitaa pitänytkään!

torstai 2. maaliskuuta 2017

Minityypeille


Joitakin tilaustöitä ei voi loputtomiin vältellä. Siitä pitää huolen vaativa tyttöseni, joka kyselee, milloin on valmista ja tarkkailee, miten projekti etenee. Maileg-pupu tarvitsi villaista ylleen, joten talvilomalla neuloin pupuselle pipoa, villatakkia ja säärystintä. Vielä olisi lapaset ja sukat tehtäväjonossa.

sunnuntai 26. helmikuuta 2017

Uus Seiklus


Silloin kun Find Your Fade -huivini oli alkuvaiheessa, kuljetin sitä mukanani Turkuun asti. Siellä keskustelimme tyttöni kummitädin kanssa neulomisesta ja huiveista, ja siitä tekisinkö hänellekin ihan maksua vastaan huivin.


Tilaustyöt tuntuvat haastavilta, mutta lahjaksi on hauska neuloa. Varsinkin henkilölle, joka arvostaa käsintehtyä. Niinpä laitoin puikoille Justyna Lorkowskan Seiklus-huivin.


Neuloin Seikluksen pari vuotta sitten itselleni, ja olen käyttänyt sitä paljon. Huivin muoto on yhden vyyhdin ohjeeksi toimiva ja pitsineulos näkyy kaulalle kietaistunakin. Ainaoikean ja pitsin vuorottelu tekee huivista myös hauskan neulottavan, joten lahjahuivi oli nopeasti valmis. Postituksen kanssa kestikin vähän kauemmin, mutta sieltä Turun katukuvasta voi jatkossa yrittää bongata tämän Seikluksen.

tiistai 21. helmikuuta 2017

Find your fade


Joulukuussa törmäsin instagramissa Andrea Mowryn Find Your Fade -huiviin, jonka värit vaihtuivat upeasti kullankeltaisesta vaalean kautta punaiseen. Ottaisin milloin tahansa tuon Andrean huivin itselleni! Ja juuri tuon värisenä! Mutta koska oma huivi oli neulottava pääosin langoista, jotka omasta lankavarastosta löytyivät, esittelen huivista valko-harmaa-mustan version.


Alkuperäisessä huivissa on käytetty seitsemää eriväristä lankaa. Mikäli sopivia jämiä tai lankoja ei entuudestaan löydy, huivin hinnaksi voisi tulla tuolla vyyhtimäärällä aika huikea summa. Tarkoitus oli siis pärjätä aiemmilla hankinnoillani. Olinkin oikein tyytyväinen hillittyihin väreihini siihen asti, kunnes instagram täyttyi muiden värikkäistä versioista.


Halusin väriä omaanikin, ja hädissäni tilasin yhden hiukan värikkäämmän speckled-vyyhdin Titityyltä. Aivan turhaan, sillä eihän se sopinut ollenkaan näiden muiden sävyjen joukkoon. Jatkoin alkuperäisen suunnitelman mukaan neljällä värillä (typewriter, vaalea harmaa, hieman tummempi harmaa ja tumma harmaa), kunnes tummin oli loppua kesken. Jälleen lankakaupan kautta kotia neulomaan viimeisintä osiota mustalla. 


Itse huivi on malliltaan varsin käyttökelpoinen, mutta hälytyskellojen olisi pitänyt soida viimeistään viimeisen värin kohdalla. Huivin koko on nimittäin valtava! Malli on hiukan vastaava kuin aiemmin neulomani Everyday Shawl. Näin jälkikäteen mietittynä olisin voinut katsoa sopivat silmukkamäärät vaikka tuosta huivista.


Lopputulos on kaukana siitä mielikuvasta, jota alunperin lähdin hakemaan. Väreissä pysyttelin tutussa ja turvallisessa. Lisäksi värien liu´ut eivät ole niin huomaamattomia, mitä halusin ja mikä oikeastaan tässä huivissa on "se juttu", johon ihastuin. Mutta toisaalta takin päälle puettuna huivin suuri koko ei ole haitaksi, ja näyttäisi siltä, että näihin väreihin en ole lähitulevaisuudessa ainakaan kyllästymässä. 

lauantai 18. helmikuuta 2017

Amppeli


Jouduin viherkasviostoksille, sillä muutenhan makramee-amppelin solmuileminen olisi varsin turhaa puuhaa. Käyttämäni Paula-punoskude on sen verran paksuhkoa, että pystyin seuraamaan Kotivinkin ohjetta vain löyhästi. Valmista sain kuitenkin aikaiseksi, ja kukka ruukkuineen on pysynyt hienosti amppelissa.

perjantai 10. helmikuuta 2017

Minimakramee


Ostin uusimman Mollie Makes -lehden (issue 75) makramee-tekemispaketin takia, mutta tietysti toivoin, että lehdestä löytyisi muutakin kivaa (eipä oikeastaan). Onneksi en kuitenkaan kokeillut makrameeta nyt ensimmäistä kertaa. Purin tekeleen niin monesti, että ilman aikaisempia onnistumisen kokemuksia, saattaisin jättää makrameet muille.


Kohosolmu tuotti minulle suuria vaikeuksia. Yritin edetä ensin lehden kuvallisten ohjeiden avulla, mutta lopulta oli etsittävä aiheesta youtube-video.


Vaikka tekniikka oli lopulta hallussa, lopputulos ei vastaa ihan sitä, mitä piti. Käsialani oli ilmeisesti sen verran löysä, että nauhojen pituus ei riittänyt kunnon hapsuihin. Purin vielä kerran kaiken, ja yritin tehdä tiukemmat solmut, mutta ei auttanut. No, tällä mennään. Tämä minimakramee (n. 11,5 x 13 cm) jää roikkumaan koristeeksi tytön huoneeseen, ja sinne se sopii mainiosti näillä lyhyilläkin hapsuilla.

tiistai 31. tammikuuta 2017

Flirty II


Maailmankaikkeuden ihanin huivi on Janina Kallion Flirty, jos minun tytöiltäni kysytään. Vanhempi tytöistä otti syksyllä käyttöönsä minun Flirtyni, ja nuorempi on siitä lähtien kysellyt, milloin hän saa omansa.


Joululomalla neitokainen sai valita langan Snurresta (Hedgehogia - keneen lie tullut?!). Yhden vyyhdin huivi valmistui nopeasti, ja oli mitä parhain reissuneule alkuvuoden junamatkalle. Parasta tietysti se, että huivi on ollut tokaluokkalaisen kaulassa siitä lähtien ❤.

sunnuntai 22. tammikuuta 2017

Hexagon


Joulun jälkeen innostuin taas sisustamisesta. Huonekalut vaihtoivat paikkaansa ja muutama uusi juttukin tuli nettikirpparilta kotia. Kuten tämä keinutuoli ja sen päällä oleva virkattu kalalankapeitto (värjäsin vaalean peiton mustaksi). Keinutuoli tarvitsee alle oman mattonsa, joten sellainen oli virkattava pikaisesti. 


Valitsin malliksi Molla Millsin Hexagonin, joka on helppo virkata juuri sen kokoiseksi kuin on tarve. Tykkään maton modernista ja raikkaasta ilmeestä, joka sopii tuollaisen vanhahkon keinutuolinkin alle. Matto on virkattu Paula-punoskuteesta, jolla syntyi tasaista jälkeä. Narumaisen kuteen virkkaaminen oli kuitenkin harvinaisen rankkaa ja raastavaa käsille. Mutta lopputulos on sellainen kuin halusinkin, joten ei muistella pahalla näitä pieniä haasteita. 

torstai 19. tammikuuta 2017

Tupsupipot

Vuosi 2017 on alkanut nihkeästi. Aamuisin olisi ihana jäädä sänkyyn, vetää peitto korville ja olla vain rauhassa. Mutta koska se ei ole oikeassa elämässä mahdollista, päätin pitää pienen tauon blogimaailmasta ja instagramista. Mietiskelin jatkanko ja jaksanko raportoida, mutta täällä sitä taas ollaan.


Neulonut olen entiseen malliin. Tähän vuoden alkuun näitä oikeasti tärkeitä, eli tyttöjen toiveita. Tein molemmille tytöille pipot kierretyllä joustinneuleella. Ihastuin Snurressa esillä olleeseen pipoon, ja neuloin samanlaiset tytöille. Vaalea lanka on Sandnes Garnin Alpakka/Ullia ja harmaa Lang Yarnsin Merino 120 Superwash lankaa. Tyttöjen päähän sopivat pipot tulivat 3,5 mm puikoilla ja 106 (vaalea) / 110 (harmaa) silmukalla.


Yksinkertaisen mallin kruunaa tupsut. Tekoturkistupsut tilasin Paapolta.  



Langanjämistä neuloin vielä raitalapaset. Liian suuret tytöille, joten taidan ottaa ne itse käyttöön. Ihanaa päästä jämistä heti eroon, tätä pitää harrastaa useamminkin.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...