perjantai 21. heinäkuuta 2017

Flamingo-paita



Tytöllä oli tarve neulepaidalle. Matkalle sattui Nook Kollektiivi ja Kässäkerho Pom Pomin lankaa (sävyssä Flamingo), ja yhtäkkiä pitkään jatkunut neulejumi olikin jo selätetty. Alunperin tarkoituksena oli neuloa rento, oversize villapaita, mutta huomasin, että kaksi vyyhtiä ei siihen riittänytkään. Lapset kasvavat ja niin eespäin... 


Instagramin kautta sain vinkin So Faded Pint Sized -ohjeesta, joka minulta oli mennyt täysin ohi. Aikuisten versio oli tuttu, ja pian huomasin, että pienempi malli oli oikein hyvä ohje perusraglaniin.



Neuloin paidan hieman ohjetta soveltaen. Aloitin 12-vuotiaan koolla, mutta mittojen puolesta paita taitaa olla 10-vuotiaan kokoa. Jätin olkapäiden ainaoikean pois, ja resorit tein kierretyllä joustimella.


Lanka on mitä parhainta. Väri on upea ja en voinut kuin ihailla, miten langan eri sävyt tulivat esille paitaa neuloessa. Ehkä jatkossa uskallan valita itsellekin rohkeammin muita kuin harmaan eri sävyjä. Parasta tietysti se, että tyttö tykkää, mutta onhan se hassua, että heinäkuussa neulepaita ei ole yhtään liikaa. No, ensi viikolla valmiit neuleet jää kotiin ja pakkaan mukaani vain pari keskeneräistä. Vihdoinkin täälläkin on loma!

perjantai 30. kesäkuuta 2017

Paperimassavarjostin


Suuri Käsityölehden (4/2017) ohje paperimassasta tehtyyn lampunvarjostimeen innosti askartelemaan uuden materiaalin parissa. Lampun rouhea ja simppeli ulkonäkö sai minut vakuuttuneeksi, että tuollainen varjostin tarvitaan meille olohuoneeseen ikkunalampuksi. Toisaalta maalaamalla ja koristelemalla varjostimen voisi muokata myöhemmin uuteen uskoon, jos tämä yksinkertainen versio alkaa tuntua tylsälle.


Paperimassajauheen ostin Sinellistä, ja huomasin jälleen kerran, että uuden materiaalin kanssa olisi hyvä tehdä ensin koeversio. Ei ollutkaan ihan helppoa saada massa levitettyä tasaisesti pullon päälle. Pullo toimi siis muottina varjostimelle. Epätasaisuus näkyy parhaiten tietysti silloin, kun valo on päällä. No, itsetehty ja silleen...



Vaikka blogi on ollut hiljainen, teen kyllä lähes päivittäin jotain käsitöihin liittyvää. Pienet jutut jäävät helposti kuvaamatta, joten nytkin mennään kännykkäräpsyillä. Tämä alin kuva esittää uusinta kissan kestävää kukkaamme, joka on askarreltu puutikuista ja puuhelmistä. Idea Askarelli-myymälän näyteikkunasta. Maljakkoina toimivat lasipullot tuunasin aikoinaan betonipastalla.

Jonkin aikaa vaivannut neulejumi on muuten nyt selätetty, ja puikot heiluu täällä vauhdikkaasti. Toivottavasti into säilyy siihen asti, että saan jotain valmistakin aikaiseksi:)

maanantai 5. kesäkuuta 2017

Kissakassi


Viime viikolla teki mieli virkata jotain. Mietiskelin, mitä virkattua tässä taloudessa vielä tarvittaisiin, ja huomasinkin, että tyttärelläni ei ole pientä kesäkassia vaikkapa jäätelöretkiä varten. Kyllähän sellainen tarvitaan!


Tiesin jo aloittaessani, että kassi on kissa-aiheinen, mutta muuten malli muotoutui virkatessa. Kissan silmien ja suun kanssa oli jälleen kerran vaikeuksia, vaikka meidän Kosti-kissa yrittikin parhaansa mukaan näyttää mallia.


Lankana Dropsin paksu puuvillalanka Drops Loves you 8 ja koukku 3,5 mm.

perjantai 2. kesäkuuta 2017

Pika-arvonta


Sain viime vuoden puolella Prymiltä kolme kerää Schachenmayrin Merino Extrafine 285 Lace -lankaa. Tässä pitsivahvuisessa langassa ei ole muuta vikaa kuin väri, joka ei ole harmaa. Olisi kuitenkin hupsua jättää nämä lankakerät pölyttymään neulekoriini, kun siellä ruudun toisella puolella on varmasti ihmisiä, jotka eivät ole niin värirajoitteisia. 

Jos tämä siniruskea lanka puhuttelee sinua, niin jätä kommentti alle. Mikäli kiinnostuneita on useampia, niin arvon langat niiden kommettien kesken, mitkä ovat tulleet su 4.6. klo 24.00 mennessä. Jos en löydä nimimerkin kautta yhteystietojasi, niin lisääthän myös sähköpostiosoitteesi.

Edit: Arvonta on suoritettu ja voittaja on Marlee / kättein jälet! Olen yhteydessä voittajaan sähköpostitse vielä tänään.

maanantai 29. toukokuuta 2017

Pieni pyöreä


Laitetaanpa heti toinen postaus perään, kun nyt vauhtiin pääsin. Virkkasin parvekkeelle pienen, pyöreän maton, jossa ei sisänsä ole mitään sen erikoisempaa. Ajattelin kuitenkin hehkuttaa käyttämääni Rosarioksen 70`s -lankaa. No sen verran tämä matto kyllä poikkeaa normaalista, että uskaltauduin ostamaan mustavalkoista pätkävärjättyä lankaa. Moderni räsymattofiilis sopii meidän parvekkeelle, eivätkä pienet lätäköitymiset tai epämääräiset raidoitukset jostain syystä haittaa ollenkaan. 


Mutta itse lankaan. Rosarios 70´s on pehmeä puuvillalanka, joka sopii mielestäni parhaiten sisustusprojekteihin. Loistava valinta koreihin, tyynyihin ja vaikkapa kirjovirkattuihin mattoihin. Tämä lanka on myös valintani seuraaviin makramee-projekteihini. Verrattuna esimerkiki aiemmin käyttämääni Paula-punoskuteeseen 70`s on ohuempaa, ja pehmeytensä vuoksi langan virkkaaminen ei ole käsille niin rankkaa. Lankaa löytyy Snurresta muutamassa eri värissä, ja toivon, että tämä jää valikoimaan pidemmäksikin aikaa. Selailin nimittäin juur Koel magazinet läpi, ja niistä löytyy inspiraatiota sisustusprojekteihin vuosiksi eteenpäin.

Edit: yhdestä kerästä (500 g) tuli 8 mm koukulla halkaisijaltaan 57 cm matto

sunnuntai 28. toukokuuta 2017

Meikkipussukat


Viime viikkoina olen tarttunut mieluummin virkkuukoukkuun kuin neulepuikkoihin. Pussukkatehdas on ollut vauhdissaan, ja virkkasinkin itselleni meikkipussukan tämän hetkisillä lempiväreilläni. Persikkaiset ja vaaleanpunaiset sävyt ovat löytäneet tiensä vähitellen harmaan rinnalle, ja tartun lankakaupassa yhä useammin lankoihin näissä vaaleissa sävyissä. 


Meikkipussukan ohje on Hilja Designin Pirjon käsialaa. Tykästyin ohjeen pintakuvioon sekä tuohon kirjovirkattuun raitaan. Olen virkannut lukuisia peruspussukoita tämän vuoden aikana, joten tämän virkkaaminen oli aikaisempiin verrattuna koukuttavaa ja hauskaa.


Ja kun vauhtiin pääsin, virkkasin samaan syssyyn vielä pari pientä pussukkaa tuolla samalla pintakuviolla tyttöjen opettajille lahjaksi. Tätä ihmettä ei ole vielä koskaan tapahtunut, että opettajien lahjat olisivat olleet näin hyvissä ajoin valmiina. Aika rentouttava tunne, kun tiedossa ei ole sitä viimeisen illan paniikkia.

keskiviikko 3. toukokuuta 2017

Little Bird


Kun Veera Välimäen ja Joji Locatellin Interpretations 4 -kokoelma ilmestyi helmikuussa, tiesin heti, että Little Bird on saatava puikoille mahdollisimman pian. Litte Bird on Veeran suunnittelema kevyt, laatikkomainen neule, jossa vuorottelevat sileä neulos ja pitsiraidat. Sopiva määrä pitsiä pitää neulomisen mielenkiintoisena, mutta toisaalta pitsikerrokset ovat sen verran helppoja, että tämä menee tv- ja matkaneuleenakin. 


Paita neulotaan pitsivahvuisesta langasta, ja se kuulostaa työläämmältä, mitä onkaan. Tai ehkäpä paita neuloutui nopeasti upean langan ansiosta. Madelinetosh Prairien harmaa on yksi kauneimmista harmaista, ja pidän tuosta hieman eläväisestä pinnasta. 


Seurasin ohjetta lähes tarkalleen. Pituudesta jätin muutamat sentit neulomatta, sillä tiesin, että pitsineule venyy pingotuksessa tarvittavan määrän sekä pituus- että leveyssuunnassa. Hieman jännäsin, tuleeko pääntiestä liian leveä, mutta joustinneule teki tehtävänsä.


Yritän jatkossa miettiä tarkemmin, millaisia neuleita oikeasti tarvitsen ja mitä tulen käyttämään. Tarkoituksena siis neuloa niitä pitkäaikaisia luottoneuleita, ja mielellään vielä sellaisia, joita voin käyttää niin töissä kuin vapaalla. Tämä neule on ehdottomasti yksi sellainen. 

torstai 27. huhtikuuta 2017

Miau!


Tulin vain huikkaamaan, että Hilja Designin suunnitteleman nallekarhun ohje löytyy nyt Ravelrystä (klik). Samaa ohjetta pohjana käyttäen virkkasin tämän kissan kummipojalle synttärilahjaksi. Suloinen, eikös totta?

perjantai 21. huhtikuuta 2017

Nordic Arrows


Ensimmäinen briossineuleeni on valmistunut! Neuloin Susanne Sommerin Nordic Arrows -huivin, jonka ohje löytyy Laine Magazinesta (2016). Huivi on yhdistelmä briossia ja ainaoikeaa, ja sen erikokoiset briossinuolenpäät pitävät neulomisen varsin mielenkiintoisena. Alku vaatikin enemmän keskittymistä kuin mikään muu neule aikoihin, mutta loppua kohden briossi erilaisine kavennuksineen alkoi sujua. Pieniä kauneusvirheitä toki löytyy, mutta kokonaisuutena huivi on erittäin kaunis.


Erityisen hauskaa neulomisesta tekivät nuo kolme eri sävyistä Hedgehog Fibresin Skinny Singleä, jotka ovat lankakauppa Snurren (eli Annen) valitsemia. Värit ovat täydelliset, enkä olisi ikinä osannut itse yhdistää näitä kolmea väriä keskenään. Pitäisikö tästä päätellä, että tekisi hyvää jatkossakin poistua sieltä omalta mukavuusalueelta?


Neuloin huivin ohjetta pienemmillä puikoilla (3,5 mm), ja se vaikutti huivin kokoon enemmän kuin osasin odottaa. Lopputulos on kuitenkin käytettävän kokoinen, vaikkakin huivin muoto on varsin erikoinen. Omaan käyttööni tämä neule ei valitettavasti jäänyt, sillä vein huivin tänään Snurreen mallineuleeksi. Tässä samalla tutustuin paremmin myös muihin Susannen huivimalleihin, ja voin jo nyt sanoa, että tämä ei jää viimeiseksi.

lauantai 15. huhtikuuta 2017

Ananaspussukka


Viimeisen reilun vuoden aikana moni lähipiirin tyttö on saanut synttärilahjaksi virkatun pussukan. Suurin osa on jäänyt kuvaamatta blogiin, koska ne ovat olleet samanlaisia kuin aikaisemmatkin. Tästä viimeisimmästä nappasin kuitenkin pari kuvaa, sillä vihdoinkin sain testattua syksyllä kokeilemaani waistcoat stitchiä pussukkaan. Pinta näyttää siis neulotulta, vaikka onkin virkattu. Pinnasta tuli aikamoista peltiä 2,5 mm koukulla, joten suosittelen hieman normaalia isompaa virkkuukoukkua. Lankana tässä on Catania, jonka sinivihreitä jämänöttösiä löytyi useampaakin sävyä.


Pussukka on viimeistelty ananassilitysmerkillä. Tytöt ovat ostaneet useaan otteeseen silitysmerkkejä Nova Melinalta, ja vihdoinkin sain luvan kokeilla yhtä silitysmerkkiä itsekin. Voi olla, että ensi kerralla ostan itsellekin muutaman silitysmerkin, sillä näillä saa virkattuun pussukkaan pienellä vaivalla ihan uutta ilmettä.

perjantai 14. huhtikuuta 2017

Virkattu nallekarhu


Hilja Designin Pirjo kyseli joku aika sitten innokkaita testivirkkaajia suunnittelemalleen nallekarhun ohjeelle. Olin jo aiemmin ihaillut näitä nalleja instassa, joten innolla lähdin mukaan. Mietin kyllä ensin ihan tosissani, onko minusta tähän, sillä keskeneräisten joukosta löytyy useampikin virkatun pehmon alku. Onneksi lähdin, sillä enpä muista, milloin virkatun pehmoeläimen tekeminen olisi ollut näin hauskaa.


Hommahan alkaa virkkaamalla ensin nallen kirjovirkattu, timanntikuvioinen vartalo. Sopivan väriyhdistelmän miettiminen oli hauskaa ja puuvillajämille tuli käyttöä. Pikkuruiset kädet ja jalat valmistuivat vaivattomasti, ja ne kiinnitettiin vartaloon ennen pään virkkaamista. Erittäin toimiva juttu, sillä näin vältyin siltä masentavalta hetkeltä, jolloin virkatun pehmon kymmenet pikkuosat lojuvat siellä täällä ja jäävät odottamaan sitä ihmettä, milloin innostun ompelemaan ne kiinni. 


Lopputuloksena on tosi söpö nalle, jolle tekisi mieli virkata useampikin kaveri eri väriyhdistelmillä. Tämä meni veljenpojalle synttärilahjaksi, joten pitäähän näitä saada omaankin kotiin. 

Ohje on tulossa myöhemmin Ravelryyn - lisään linkin heti, kun ohje on saatavilla.
Edit: ohje löytyy täältä

tiistai 4. huhtikuuta 2017

Tubame


Olen jo pitkään seurannut instagramissa japanilaista Eriä, ja ihaillut hänen tyyliään ja kauniita neuleita. Vähitellen hän on alkanut suunnitella ohjeita myös itse, ja viime viikolla hän julkaisi ensimmäisen paitaohjeensa, Tubamen.


Sain testineuloa Erille tuon kauniin, hieman laatikkomaisen paidan kauniilla tekstuurilla. Hauska aaltomainen neulos saadaan aikaiseksi kierretyillä silmukoilla. Kuvien perusteella olin odottanut leppoisaa sileää neuletta, joka valmistuisi hetkessä, mutta ihan niin helpolla en päässyt. Neuleen joka toinen kerros neulotaan kierrettyä oikeaa, ja olen siinä todella hidas.  


Paita neulotaan alhaalta ylöspäin, ja kun kierretty sileä on selätetty, yläosaan neulotaan pintaneuletta nurjilla silmukoilla ja kiepsauttamalla lankaa välillä silmukoiden ympärille. Olkapäät muotoillaan lyhennetyillä kerroksilla ja pääntien voi jättää sen kummemmin viimeistelemättä, niin kuin tässä minun versiossani, tai neuloa siihen icordia. Hihoissa päästään taas neulomaan kierrettyä sileää.


Neuloin paidan Madelinetoshin Tosh Merino Lightistä, mutta tähän paitaan sopisi mainiosti hieman rouheampikin lanka. Paidan voi neuloa joko yksivärisenä tai ottaa mukaan kontrastivärin, jota käytetään paidan yläosassa ja hihoissa. Kannattaa ehdottomasti kurkata ohjeen projektikuvia Ravelryssä, sieltä löytyy useampi ilme tälle samalla paidalle.

lauantai 1. huhtikuuta 2017

Satakieli


Minä lupaan ja vannon, etten enää osallistu mysteerineulontoihin. Koska haluan tietää jo heti aloittaessa, millainen neuleesta tulee ja miten värit kannattaisi sijoitella. Koska tuppaan olemaan vähän ylikriittinen mysteereitä neuloessani ja miettiessäni, tulenko varmasti tykkäämään lopputuloksesta vai en.


Tämä kaikki oli tiedossa jo joulukuussa ennen osallistumistani Satakielen mysteerineulontaan, mutta osallistuinpa silti. Odottelin kuitenkin aloituksen kanssa muutaman päivän, jotta näin millainen huivin alusta tulee ja toimisiko miettimäni värijärjestys. Tästä huolimatta ensimmäinen versio meni purkuun. Toinen toimi paremmin, mutta ei sekään täydellinen ole.


Satakieli on neulottu viidestä eri Tukuwoolin sävystä. Tukuvyyhdit näyttivät vierekkäin upeilta, mutta jostain syystä ne eivät näyttäneet aivan yhtä kauniilta ainaoikeaksi raidoittaen neulottuna. Ehkä olisin kaivannut huiviin enemmän symmentriaa ja loogisuutta. Huivin pitsiosiot toistuvat kauniisti, ja jotain samaa olisin kaivannut raitaosioihinkin.


Olen nähnyt blogeissa ja instagramissa upeita Satakieliä, joissa värivalinnat ovat osuneet oikein nappiin. Jätin omani vuoden vaihteessa muutamaksi kuukaudeksi odottelemaan pingoitusta, ja pieni etäisyys teki hyvää. Ei ihan sellainen kuin toivoin, mutta varsin toimiva huivi silti.

keskiviikko 29. maaliskuuta 2017

Carina


Joulukuussa vierailin Tampereella Lankaputiikki Silmukassa, josta mukaani tarttui alpakkaista Juniper Moon Farmin Herriot Finea. Lanka oli niin pehmeää, etten voinut laskea sitä enää käsistäni. Huomasin ehdottomasti tarvitsevani mustan neulepaidan - sellaisen ajattoman ja monikäyttöisen. 


Ohjeeksi valikoitui Isabell Kraemerin Carina, joka on v-aukkoinen ja kevyesti a-linjainen paita. Sileää oikeaa rikkoo nurjat pystyraidat edessä ja sivussa. Normaalisti en oikein välitä feikkisaumoista, mutta tässä mustassa neulepinnassa ne eivät juurikaan hyppää silmille. Hihansuihin ja helmaan neulotaan ainaoikeaa.


Herriot Fine on hieman ohjeen lankaa ohuempaa, joten tein mututuntumalla muutamia raglanlisäyksisä enemmän. Päätin jännittää lopputulosta siihen asti, kunnes olin päätellyt helman. Mikä onni ja autuus, että paita näytti soviteltaessa juuri oikean kokoiselle. Siitä saikin kummasti uutta intoa ja voimaa hihojen neulomiseen.


Carina kuuluu ehdottomasti mitä parhaisiin tv-neuleisiin. Mitä kiireisempi arki, sen todennäköisempää on, etten yksinkertaisesti kykene mihinkään vaativampaan. Riittoisasta Herriot Finesta tuli puolestaan yksi suosikkilangoistani. Tämä pusero on uskomattoman mukava päällä. Se on pehmeä, laskeutuva ja malliltaan aika imarteleva. Viimeisen viikon aikana en ole muuta paitaa pitänytkään!

torstai 2. maaliskuuta 2017

Minityypeille


Joitakin tilaustöitä ei voi loputtomiin vältellä. Siitä pitää huolen vaativa tyttöseni, joka kyselee, milloin on valmista ja tarkkailee, miten projekti etenee. Maileg-pupu tarvitsi villaista ylleen, joten talvilomalla neuloin pupuselle pipoa, villatakkia ja säärystintä. Vielä olisi lapaset ja sukat tehtäväjonossa.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...