sunnuntai 23. syyskuuta 2018

Kaikkien aikojen villasukat ja naisen tossukat


Olin syyskuun alussa Kaikkien aikojen villasukat -kirjan julkkareissa hotelli St. Georgessa Helsingissä. Kirja on julkaistu 90-vuotiaan Novitan kunniaksi, ja villasukkien ohjeita Novitan langoille on suunnitellut kirjaan 10 varsin erilaista suunnittelijaa. Osa suunnittelijoista on pitkän linjan novitalaisia, osa taas nuorempia ja tuttuja esimerkiksi instagramin kautta. Tämä näkyy myös siinä, että kirjan ohjeista löytyy villasukkia monenlaiseen makuun.

Lea Petäjä ja Ronja Hakalehto
Julkkareissa oli paikalla lähes kaikki kirjan suunnittelijat, ja he avasivat suunnitteluprosessiaan Erika Appellströmin (Novitan brändipäällikkö) kysymysten johdolla.  Näitä tarinoita voi lukea myös kirjan sivuilta. Kirjan alusta löytyy perusohjeet villasukkaan eri vahvuisille Novitan langoille sekä sanasto- ja tekniikkaosio. Varsinaisia villasukkaohjeita kirjoneule-, pitsi- ja palmikkosukkiin löytyy yhteensä 28.


Yksi omista suosikeistani on Ronja Hakalehdon Naisen tossukat. Koulussakin tutuksi tullut ainaoikeinneulottu tossu on saanut tässä pitsineuleen tossun kärkeen.


Kirjoneulesukkia jaksan ihailla vuodesta toiseen, vaikka niiden neulominen ei vieläkään suju ilman harmpaiden kiristelyä. Minna Metsänen on suunnitellut kirjaan Kide- sekä Mosaiikki-sukat (kuvissa alempana). Näistä ensimmäiset teini tilasi jo itselleen. Saas nähdä, saisinko delegoitua homman eteenpäin vai joudunko neulomaan ne itse.


Myös Riikka Hytösen palmikkosukat ovat näyttävät.


Ensimmäisenä kirjan ohjeista pääsi puikoille Naisen tossukat, sillä kaipasin nopeaa ja pientä välityötä. Lisäksi pääsin vihdoinkin testaamaan Prymin Ergonomics sukkapuikkoja ja Schachenmayrin uutta merinojakkilankaa.



Ergonomics-puikot yllättivät positiivisesti. Sen jälkeen kun opettelin magiclooppaamaan, en ole käyttänyt sukkapuikkoja, jotka olen aina kokenut hieman hankalaksi käyttää. Ergonomics-puikot ovat taipuisat ja joustavat, ja pidin siitä paljon. Jälki oli tasaisempaa kuin metallisilla sukkapuikoilla neuloessa, eikä puikkojen väliin jäänyt löysää silmukkaa. Ehdottomasti käytän näitä toistekin. 


Merinojakkilanka oli myös mielenkiintoinen tuttavuus. Hieman karhea, joka vakuuttaa ainakin minut sukkalangoissa. Sen värikartta on upea, joten pidän mielessä tämän langan jatkossakin sukkalankoja hankkiessani. 100 g kerästä neulon vielä toisenkin parin tossukoita. Näillä ajattelin ilahduttaa muutamia ystäviä ja sukulaisia.

Kirja saatu kustantajalta, ja puikot sekä lanka Prymiltä.

tiistai 18. syyskuuta 2018

Beeswax


Veera Välimäki kysyi elokuussa, josko minulla olisi aikaa neuloa villapaita tai pari suhteellisen kiireisellä aikataululla. Kyseessä on yhteistyö amerikkalaisen Primrose Yarns co:n kanssa Sheep and Wool festivaaleille, jotka pidetään New Yorkissa 20.-21.10.2018. Iloisena yllätyksenä Primrose Yarns lähetti muutamalle testineulojalle projekteihin langat, joten enpä keksinyt ainuttakaan syytä, miksi kieltäytyisin kunniasta.


Lankapaketti matkasi Suomeen viikon, ja sisälsi kuusi vyyhtiä Marquess MCN dk:ta ja Rose Sportia. Veera välitti väritoiveet eteenpäin, joten värimaailma oli omaan makuuni. Itse olisin helposti päätynyt johonkin perusharmaaseen väriin, joten oli virkistävää neuloa annetuista langoista.


Ensimmäisenä puikoille pääsi ihana hunajakennopalmikkoinen Beeswax Marquess MCN:stä. Paidassa on korkeahko kaulus ja palmikot kulkevat etu- ja takakappaleessa sekä hihoissa. Paidan sivuista löytyy ainaoikeinneuletta. Vaikka palmikkopuikko oli ahkerassa käytössä, paita eteni vauhdikkaasti aikataulussa 4,5 mm puikoilla. Ohje oli selkeä ja lanka aikalailla unelma neuloa. Oikea luksusneule, johon ei lankojen puolesta oma budjetti ehkä riittäisi. Kovasti kehujakin olen tästä paidasta kuullut.


Eilen ilmestyi myös toinen Veeran suunnittelema Wildflowers-neuletakki. Tästä testineuleesta kerkesin jättää kommentit, mutta itse neule jäi kesken. Palataan siihen siis myöhemmin!

sunnuntai 16. syyskuuta 2018

Heijastin-työpajalta päivää!


Kerroinkin pari viikkoa sitten ihanasta lauantaipäivästä Prymillä. Saimme sieltä materiaalit heijastavien koristeiden tekoon, ja ensimmäisen tasseliheijastimen kerkesinkin askarrella paikan päällä Keravalla. Samalla kaavalla tein kaksi tasselia kotona lisää.

Näissä viimeisissä käytin kahta eri vahvuista heijastinlankaa, ja tasselit on askarreltu näppärästi tuollaisen apulaitteen avulla, jolla syntyy helposti tasseleita kolmessa eri koossa. Hauskat, hopeiset hatut tekevät heijastimesta viimeistellyn näköisen. Tytöt ihastuivat näihin heijastaviin tasseleihin, joten ne menevät koristamaan heidän koulureppujaan.


Itselleni tein pienen koristeen laukkuun tai takin pieleen pujottelemalla heijastinlankaa pienen pieneen kirjontakehikkoon. Siitä tuli oikein söpö, vaikkei taida kauas heijastaa. Kovin läheistä tarkastelua se ei kuitenkaan kestä, sillä tuo heijastinlanka, varsinkin kaksinkertaisena, on jäykkä materiaali tällaiseen projektiin.

sunnuntai 2. syyskuuta 2018

Hovera


Aikalailla samoihin aikoihin, kun helteinen kesä alkoi kääntyä kohti syksyä, otin puikoille paksuhkon villaneuleen. Snurresta kysyttiin, josko haluaisin neuloa heille mallineuleen syksyn uutuuslangasta, the Fibre Companyn Loresta. Lore on rouheaa dk-vahvuista 100 % englantilaista lampaanvillaa, ja värikartasta löytyy 16 upeaa sävyä. 


Eilen The Fibre Co. lanseerasi yhdessä tämän uutukaisen langan kanssa the Borrowdale Collectionin, jonka kaikki 21 ohjetta on neulottu Loresta. Hovera on yksi malliston neuleista, ja sen on suunnitellut Annie Lupton. Se on ryhdikäs, vähän ehkä jakkumainenkin villatakki, jonka etu- ja takaosassa kulkee pystyt palmikkoraidat ja paljon, paljon nyppyjä. 


Takki neulotaan alhaalta ylöspäin. (Tällä kertaa en voinut kiukutella ja jättää neuletta keskeneräisten pinoon, koska olin luvannut tämän valmiiksi syyskuuhun mennessä...) Olkasaumat silmukoidaan yhteen mattress stitch -tekniikalla, ja se tuo ryhtiä takin yläosaan. 


Tämä neulehan olisi valmistunut hetkessä, ellei olisi ollut niin paljon nyppyjä jarruttelemassa menoa. Tällä langalla neulottuna neuleen palmikot ja nypyt pääsevät kyllä oikeuksiinsa, ja suosittelen lankaa ehdottomasti erilaisiin pintaneuleisiin.


Neuloin villatakin ohjeenmukaisesti 4 mm puikoilla, mutta itse voisin helposti käyttää kyllä paksumpiakin puikkoja. Jonossa on talveksi parikin neuletta, johon Lore sopisi mitä parhaiten. Snurreen lanka tulee myyntiin ensi viikolla. 

torstai 30. elokuuta 2018

Hay


Laine Magazine 3:sen kannessa komeilee Clare Mountainin suunnittelema Hay - yksinkertainen, sileällä neulottu paita, jonka molemmissa reunoissa kulkee pystyt, pitsiraidat. Ei ole ensimmäinen kerta, kun tällainen yksinkertainen malli pienellä jujulla vetoaa minuun. 


Lehden paita on neulottu sport-vahvuisesta langasta, mutta toisten neulojien Ravelry-projekteja selatessani huomasin, että moni oli neulonut paidan onnistuneesti hieman ohuemmasta fingering-langasta. Hedgehog Fibresin graffitinharmaata Sockia löytyi sopiva määrä, ja jotta paidasta tulisi mieluummin oversize kuin makkarankuori, päätin neuloa paidan hiukan ohjetta paksummilla puikoilla (4 mm).


Paita neulotaan alhaalta ylöspäin, mutta yhtenä kappaleena kuitenkin. Mallitilkku olisi tehnyt neulomisesta rentouttavampaa, sillä nyt jännäsin minkähän kokoinen paidasta tulee näillä pienillä muutoksilla. Varma keino saada projekti ufoutumaan on tällainen epävarmuus ja jännitys yhdistettynä aiemmin mainittuun neulomissuuntaan. Neulomisenhan pitäisi olla rentouttavaa!


Paita jäikin keskeneräisten joukkoon pidemmäksi aikaa, mutta keväällä päätin lopulta saada jotain valmiiksi neulerintamalla. Paita valmistui samaan aikaan kun toukokuun helteet tulivat Suomeen, joten tämä tummanharmaa neulepaita hautautui vaatekaapin perälle. Nyt kesän jälkeen paitaa katsoo taas ihan uusin silmin, ja sehän on mitä parhain vaate tulevalle syksylle ja talvelle.

sunnuntai 26. elokuuta 2018

Neulebloggarina Prymillä


Sain eilen tilaisuuden osallistua Prym Consumer Finland Oy:n neulebloggari-iltapäivään Prymin toimitiloissa Keravalla. Ohjelmassa oli työpajoja, tuotetestausta sekä tutustumista Prymin tuotteisiin ja Rowanin, Scachenmayrin ja Regian uutuuslankoihin.


Luulin jo tietäväni entuudestaan paljon Prymin tuotteista, mutta tarvikehyllyn laajuus yllätti täysin. Neulojalle löytyy jos jonkinlaista apuvälinettä. Ei taida sellaista ongelmaa löytyä, johon ei olisi ratkaisua keksitty. Lisäksi Prymiltä löytyy tarvikkeita askarteluun, kuten heijastinlankaa, tupsu- ja tasselikehikoita ja ristipistopohjia. Näistä pääsin lauantaina jo testaamaan tasselikehikkoa tasselityöpajassa.


Prymin Ergonomics-puikkosarja laajenee myös koko ajan. Taipuva Yoga-palmikkopuikko, joka toimii vaikka silmukkamerkkinä, on jotain ihan käsittämätöntä. Nyt on pakko selvittää, missä kaupoissa näitä myydään. Lisäksi odottelen, että myyntiin tulevat kiertymättömät pienemmän koon pyöröpuikot.


En tiedä teistä, mutta meidän perheessä tarvitaan taas syksylle ja talvelle lukematon määrä lapasia, pipoja ja huiveja. Syksyn uutuuslankoja ja värejä katsellessani huomasin, että viime vuosina olen lankaostoksissani päätynyt usein tuttuun ja turvalliseen. Ehkäpä nyt olisi aika katsella ympärille vähän laajemmin ja kokeilla jotain uutta. Ainakin syksyn värikartasta löytyy herkullisia värejä myös vaativamman teinin makuun.


Kiitos Prymille ihanasta, lämminhenkisestä päivästä! Mukana olivat myös Mehukekkerit, Hupsistarallaa, Raitalammas, Kototeko, Tuin kutomo, Kardemumman talo, Langan päästä kiinni ja Lankahelvetti - teitä oli kiva nähdä. Kotiinviemisiksi saimme runsaan tuotepaketin, josta löytyy puuhaa syksyn sateisille päiville. Nuo supersöpöt, keltaiset sukkasilmukkamerkit oli pakko napata heti käyttöön.

keskiviikko 15. elokuuta 2018

Huhuu - onkohan siellä enää ketään?

Tämä vuosi on ollut käsitöiden suhteen täysin erilainen kuin aikaisemmat. Alkuvuoden tahmeus on jatkunut koko kevään ja kesän. On ollut useitakin viikkoja, jolloin en ole neulonut ainuttakaan silmukkaa, ja unohdin jopa pakata langat mukaan lomareissulle. Vähitellen myös kaikki aikaisemmat "rutiinit" kuten Ravelryn selaaminen ja uusien ohjeiden etsiminen, blogin päivittäminen ja muiden blogien seuraaminen ja jopa lankakaupoissa käynti ovat jääneet vähitellen pois. Välillä olen saattanut innostua luomaan silmukat uuteen neuleeseen, mutta kaikki ne neuleet ovat hautautuneet keskeneräisten kasaan. Voisin jopa väittää, että päivästäni ovat kadonneet ne pari tuntia, jolloin pystyn harrastamaan käsitöitä. Sitä en tiedä mihin, sillä mitään muutakaan aikasyöppöä elämääni ei ole ilmestynyt. 


Toukokuussa olin kuitenkin harvinaisen aikaansaava, sillä sain valmiiksi edellisessä postauksessa keskeneräisenä esittelemäni paidan (kuvat ilmaantuvat ehkä blogiin, jos saan itseni ylipuhuttua mallin hommiin) sekä tämän virkatun maton. Vanhemmalla tyttärelläni oli jonkinlainen sisustuskriisi huoneensa suhteen. Pieni siivous ja uusi matto auttoivat pahimpaan ahdistukseen.


Maton ohje löytyy Virkkuri 4 -kirjasta ja on siis Molla Millsin käsialaa. Kuteena on ohjeenmukainen Lankavan Ministeri-polyesterikude, joka sopii mainiosti tällaiseen lapsi- ja eläinperheeseen. Matto on sen verran kevyt, että sen voi tarvittaessa nakata pesukoneeseen. Kuvassa näkyykin meidän perheen uusin tulokas - pieni touhukas riiviö nimeltänsä Sani.


Samasta kirjasta virkkasin myös tämän kuuloketaskun samaiselle neitokaiselle (silitysmerkki Nova Melinalta). Nopea pieni välityö, joka on ollut aktiivisessa käytössä siitä asti. Näitä tarvittaisiin parikin lisää tähän perheeseen. 


Tällä hetkellä näyttää, että pienen hiljaiselon jälkeen syksystä tulee taas käsitöiden suhteen vilkkaampi. Lupauduin neulomaan The Fibre Companyn villaisesta lankauutuudesta, Loresta, mallineuleen Snurrelle, joten puikot ovat olleet kiireisinä viimeiset pari viikkoa. Selkeästi tarvitsin neuleen deadlinella, jotta saan jotakin valmiiksikin asti:). 

perjantai 20. huhtikuuta 2018

Huhtikuun keskeneräiset

Kaipaan aikaa, jolloin energiaa riitti enemmänkin käsitöihin. Tai oikeastaan sitä innostusta, jolloin tuntui, että viikottain oli aloitettava joku uusi ihana projekti. Kaikki puikot olivat varattuina eri neuleille ja lankakaupassa piti pyörähtää vähän väliä. Onkohan siitä nyt jo neljä kuukautta kun viimeksi kävin Snurressa? Ei sillä, että tällä neulomisvauhdilla uutta lankaa tarvitsisinkaan.  


Jottei homma ihan kokonaan unohdu, olen virkannut yhtä isompaa tyynynpäällistä. Lattiatyynymme (kokoa 60x60) on kaivannut jo jonkun aikaa uutta päällistä. Molla Millsin kalenterista löytyy ohje tähän ihanaan kuvioon, jota virkkaan mustalla ja luonnonvalkoisella kalalangalla. 

Mittailin tarkasti aiemmin virkkaamiani tyynyjä, ja laskeskelin sopivan silmukkamäärän niiden perusteella. Tietysti mittailin vielä parin kerroksen jälkeen, että koko on varmasti oikea. Mutta jotain mystistä matkan varrella tapahtui. Nyt kun tyyny on reippaasti yli puolen välin, huomasin että leveydestä on kadonnut 20 cm. Lattiatyyny taitaa jäädä vielä odottelemaan omaa päällistänsä, ja tälle yksilölle pitää ostaa uudet sisukset.


Toinen aktiivinen keskeneräinen on Hay-neule Laine Magazinesta. Aloitin tämän jo loppuvuodesta, mutta se jäi muiden kiireiden jalkoihin. Paita neulotaan alhaalta ylöspäin, joten siinä vaiheessa kun etu- ja takakappale eroteltiin, oli jotenkin helppoa unohtaa koko neule. Neulon paidat mieluummin ylhäältä alaspäin, ja jotenkin tämä toinen tapa tuntuu niin työläältä. Paita on kuitenkin sen verran kaunis, ettei sitä voi keskeneräiseksi jättää. Otin itseäni niskasta kiinni, ja nyt mennään jo hihoissa. Näyttäisi siltä, että tästä tulee todella ihana. Ei mikään kevätpaita värinsä puolesta, mutta käyttöön tulee vaikka sitten loppuvuodesta.

Tätä paitaa neuloessa olen taas vähitellen innostunut neulomisesta. Mutta aiemmasta poiketen, tekee mieli ensin tehdä keskeneräiset valmiiksi ennen kuin aloitan uutta. Tavoitteenani on myös käydä lankavarastoni läpi ja aloittaa seuraavat neuleet varastolangoista. 

perjantai 30. maaliskuuta 2018

Briossimuna


Vielähän täällä yksi pääsiäisaiheinen neulomus valmistui, nimittäin briossimuna. Suuret oli suunnitelmat ja tarkoitus oli tehdä näitä useampikin, mutta ehkäpä jatkan projektin parissa ensi vuonna. Ohje puolikkaaseen munaan löytyy täältä. Tein siis puolikkaita kaksi ja ompelin yhteen. Huomattavasti näppärämpää olisi neuloa kerralla kokonainen. Tämän myötä toivottelenkin teille lukijoille aurinkoista pääsiäistä!

tiistai 27. maaliskuuta 2018

Chasing Light


Ystäväni kysyi loppusyksystä, josko neuloisin hänelle huivin, joka pitää hänet lämpimänä kylmimpinäkin pakkaspäivinä. Kaivelin lankavarastojani, ja esittelin hänelle Iivarin, Rintalan Tilan kainuunharmaan. Malliksi ehdotin Kiurua, jonka neuloin aikaa sitten itselleni rouheasta villalangasta.


Loppu- ja alkuvuosi meni testineuleiden parissa, joten ihan kylmimmille pakkasille tämä huivi ei kerennyt. Tarkkaavaiset myös huomaavat, että mallikin vaihtui lennosta. Interpretations 5 -kokoelmasta löytyy ohje Chasing Light -huiviin, joka houkutteli kovasti. Huivi aloitetaan neulomalla pitsinen suorakulmio, joka muotoillaan huivin muotoon ainaoikein neuloksella.


Iivari on paksumpaa lankaa kuin ohjeessa ja metrejäkin on vähemmän, mutta päätin neuloa sen kokoisen huivin mihin lanka riittää. Ainaoikein-osion puolivälistä alkaen kaventelin silmukoita siellä täällä vähän reippaammin pois. Lankaa oli juuri sopivasti, ja huivista tuli mitä parhaimman kokoinen kaulaan kietaistavaksi. Huivi oli onneksi mieluinen, ja lämmittäähän tämä ensi talvenakin.

torstai 22. maaliskuuta 2018

Rocking Sheep


Joulukoristeet jäi viime jouluna tekemättä. Tai oikeastaan pari aloitusta on edelleen keskeneräisten kasassa odottelemassa seuraavaa joulua. Päätin siis tsempata pääsiäiskoristeiden kanssa, mutta voi olla, että tämän kummempaan en pysty.


Dropsilta löytyy ohje hauskaan lammaskoristeeseen, joka oli pakko ottaa koukulle. Lopputulos on melko söpö, mutta pakko kyllä myöntää, että näiden tekeminen oli yhtä tuskaa. Ensimmäisen kanssa luin ohjeen väärin, ja naamasta ei ota selvää onko kyseessä lammas vai sittenkin apina. Ajattelin, että toisen kanssa homma sujuu paremmin, mutta jotenkin se muistuttaa vielä vähemmän lammasta. No, eipä näitä kukaan niin tarkkaan tiiraile. Hyvälle näyttää oksalla roikkuessa.

perjantai 16. maaliskuuta 2018

Spring Bloom


Janina Kallio kysyi muutama viikko sitten, josko haluaisin testineuloa hänen suunnittelemansa Spring Bloom -huivin. Viestin liitteenä oli valokuva upeasta huivista, joten eipä tarvinnut pitkään miettiä, vaikka aikataulu olikin tiukahko. Aikataulusta ei kuitenkaan tarvinnut stressata, sillä tämä huivi neuloutui melkeinpä itsestään. Totuus on, että tämän hetkiseen elämäntilanteeseeni tällaiset kauniit ja yksinkertaiset neuleet sopivat parhaiten. Ainaoikeaa ja helppoa pitsiä vuorottelemalla syntyy näyttävä huivi.


Huivi aloitetaan kapeimmasta päästä ja silmukkamäärä kasvaa kerros toisensa jälkeen. Huivin kokoa onkin helppo muokata sen mukaan, minkä verran lankaa on käytettävissä. Hiukkasen jännitin, riittääkö kaksi vyyhtiä LaFéeFilin Single Merinoa tähän, mutta en onneksi joutunut pulaan. Nämä langat on muuten ostettu Jyväskylän Neulefestareilta, ja ne ovat odotelleet jo jonkun aikaa sopivaa projektia. En voisi olla tyytyväisempi. Huivi minun makuuni ja nämä langat!


Spring Bloom on ensimmäinen osa Woolenberryn Shawl Clubia, johon kuuluu neljä erilaista huiviohjetta. Ohjeet ilmestyvät vuoden 2018 aikana.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...