sunnuntai 28. elokuuta 2016

Virkatut kukkaheijastimet


Illat pimenee, ja kohta kouluunkin saa taapertaa aamuhämärässä. Virkkasin tytöille heijastavat kukat, jotka viimeistelin helmillä ja Made with love -läpysköillä. Lopputulos on sen verran söpö, että nämä pääsivät heti koristamaan tyttöjen reppuja.  

perjantai 26. elokuuta 2016

Everyday Shawl


Olikohan se alkukesää, kun voitin arvonnassa neljä vyyhtiä Tukuwoolia? Posti kiikutti Jyväskylästä neljä eri neutraalin sävyä paketoituna kauniisti vaaleammasta tummempaan, ja siitä se ajatus sitten lähti. Ravelrystä löytyi Everyday Shawl, jossa ajatukseni oli jalostettu ohjeen muotoon.


Malliltaan huivi on epäsymmetrinen kolmio, jossa vuorottelevat nurjat ja oikeat raidat. Ei sen kummempaa krumeluuria, joten toimii hyvin jokapäiväisessä käytössä, ja koska kokoa riittää (230 cm x 63 cm), se pitää myös lämpimänä.


Huivi neuloutui kesän viimeisellä lomareissulla vauhdilla. Helppoa neulottavaa, mutta ei kuitenkaan liian tylsää. Halusin neuloa jokaista väriä neljä "raitaa"", joten kahteen viimeiseen tummempaan osioon ei yksi vyyhti riittänyt. Mietin viimeiseen asti, onko tuo valkoinen liian vaalea, mutta ei ollenkaan. Lopputulos on upeampi kuin odotin! Ja ai että, rakastan Tukuwoolin villaista tuoksua!

sunnuntai 21. elokuuta 2016

Käpykimppu


Käpyruusuja - 
kissan kestäviä, enkä minäkään saa näitä hengiltä. 
(Ohje Suuri Käsityölehdestä 7/2016)

lauantai 20. elokuuta 2016

Puikkomaisterin Lapaskirja

Puikkomaisterin eli Tiina Kaarelan uuden Lapaskirjan julkkareita vietettiin keskiviikkona Nikolai II -laivalla. Olen seurannut kirjaprojektin etenemistä mielenkiinnolla Puikkomaisterin blogista, joten oli kiva tavata itse Puikkomaisteri ja tutustua uunituoreeseen Lapaskirjaan. 

Lapaskirja on kirjoittajansa näköinen - värikäs, idearikas ja konstailematon. Nimestään huolimatta kirjassa on kaikenlaisia käsineitä: sormikkaita, kämmekkäitä, kynsikkäitä ja tietenkin niitä lapasia. Ohjeiden muokkaaminen on kuitenkin sallittua, ja eiköhän kämmekkäiden jatkaminen tarvittaessa lapasiksi ole helpohkoa.


Kirjan ohjeisiin voi tutustua vaikka Ravelryn kautta. Iso plussa tällaiselle kokemattomalle kirjoneulojalle ohjeiden pisteyttämisestä vaadittavan kärsivällisyystason mukaisesti. Arvostan myös Susa Junnolan ottamia yksityiskohtaisia ja tarkkoja valokuvia. Epämääräiset tunnelmakuvat neulekirjoissa saavat minut neulojana välittömästi kiukkuiseksi. 


Minun käsinevalikoima tulee kasvamaan esimerkiksi näillä Jaanoilla. Ne on neulottava jo nimenkin takia, mutta lisäksi tuo afrikkalaishenkinen väritys on houkutteleva ja kopioitava ehkä sellaisenaan omiinikin.


Mikko-kämmekkäiden labyrinttikuvio on suosikkini ja nämä pääsevät puikoilleni ensimmäisenä!


Natalia on kirjan yksinkertaisin ja helpoin malli, jossa kaunis käsinvärjätty lanka pääsee oikeuksiinsa. Minun makuuni tämäkin.


Eva-kämmekkäissä on nerokas rakenne ja ne ovat täydelliset vaikka jämälangoille. Ei taida tulla toisia samanlaisia kämmekkäitä vastaan. Kärsivällisyyspisteitä kuitenkin täydet viisi, joten jään odottamaan sopivaa mielentilaa. 


Myös Tuomo-lapaset jäävät odottamaan siihen asti, kunnes kehityn kirjoneulojana. Kolmen langan kuljettaminen tuntuu vielä haastavalta (hermoille).

Lapaskirja täyttää hyvin ainakin tämän perheen lapastarpeet tuleviksi vuosiksi, ja fingering-vahvuisten (~400 m/100g) lankojen hamstraajana lankoja löytyy omasta varastosta vaikka kuinka moneen pariin. Kiitos Puikkomaisterille upeasta kirjasta! Ja koska hänellä ideoita riittää, jäämme odottelemaan ensi syksyä ja silloin ilmestyvää Puikkomaisterin pipokirjaa.

torstai 18. elokuuta 2016

Expressive


Kun Interpretations 3 -kokoelma ilmestyi, tiesin heti, että aion neuloa siitä Joji Locatellin suunnitteleman Expressive-huivin. Vuosi sitten neulomastani Bridgewaterista jäi yksi vyyhti vaaleanharmaata Malabrigon Silkpacaa, joten huivista ei puuttunut kuin pääväri. Ei kovin yllättävää, että päädyin tummanharmaaseen.


Huivin neulominen kesti puoli vuotta ja voin sanoa, että tämä on työläin huivi, minkä olen koskaan neulonut. Riittääkö selitykseksi kierretyt silmukat ja nirkkoreunus? En pidä yhtään nurjista kierretyistä silmukoista, ja varsinkin näin ohuella langalla ne takkuavat pahasti. En päässyt koskaan vauhtiin huivin kanssa, koska se hautautui vähän väliä keskeneräisten pinon alimmaksi.


Tuskailin niin paljon kierrettyjen silmukoiden kanssa, etten ajatellut ollenkaan seuraavaa silmukkaa pidemmälle. Niinpä nirkkoreunainen päättelykerros tuli yllätyksenä, vaikka kyllähän sen kuvista selkeästi näkeekin. Luin Ravelrystä, että jollakin oli mennyt kahdeksan tuntia huivin päättelyyn, mutta minulla taisi mennä tuplasti enemmän. Ainakin se tuntui siltä. En saanut pingotettua huivin reunaa ihan niin kuin pitäisi, joten nirkot tuppaavat vähän kasautumaan tässä minun versiossani.


Expressive oli siis työläs eikä mitenkään nautinnollinen neulottava, mutta jaksoin sen kaiken, koska tiesin, että huivista tulee upea. Bridgewater oli viime talvena ja keväällä lähes päivittäisessä käytössä, ja uskoisin, että tälle huiville käy samoin. Malabrigon Silkpaca on yksi suosikkilangoistani - hiukan kiiltävä ja ihoa vasten pehmeä. Pidän myös huivin modernista ja ajattomasta tyylistä. Huivista riittäää iloa vuosiksi, joten eiköhän tässä jäädä kokonaisuudessaan plussan puolelle.

maanantai 15. elokuuta 2016

Kynäpurnukka


Tämä yksinkertainen kynäpurnukka ei olisi edes postaamisen arvoinen, ellen olisi oppinut sitä tehdessäni jotain uutta. Kesällä törmäsin muutaman kerran Instagramissa ja Facebookissa waistcoat stitchiin (kuvallinen ohje esim. täällä), jolla virkatusta pinnasta saa neulotun näköistä.


Peruspurnukka olikin yhtäkkiä hauskempi tehdä, kun pääsin testaamaan uutta tekniikkaa. Oikeastaan se ei juurikaan eroa kiinteillä silmukoilla virkkaamisesta paitsi, että kiinteät silmukat virkataan edellisen kerroksen v-silmukkaan eli silmukan keskelle, eikä silmukoiden väliin. En malta odottaa, että voin kokeilla sitä pussukoissa, laukuissa tai tyynyissä. Pinnasta tulee jämäkkää, mutta neulotun näköistä. 

sunnuntai 7. elokuuta 2016

Säiliötrio


Säiliöiden määrä on lisääntynyt kesän aikana yhdestä kolmeen. Reippaana äitinä lupasin virkata tytöillekin omat säiliöt, ja vieläpä käytiin Snurressa asti valitsemassa mieluisan väriset juuttinarukartiot. Kukaan ei kuitenkaan vastustellut, kun omin nämä kaikki lopulta itselleni. Ohje säiliöihin löytyy sieltä Molla Millsin Virkkurista (nro 3).
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...