keskiviikko 15. elokuuta 2018

Huhuu - onkohan siellä enää ketään?

Tämä vuosi on ollut käsitöiden suhteen täysin erilainen kuin aikaisemmat. Alkuvuoden tahmeus on jatkunut koko kevään ja kesän. On ollut useitakin viikkoja, jolloin en ole neulonut ainuttakaan silmukkaa, ja unohdin jopa pakata langat mukaan lomareissulle. Vähitellen myös kaikki aikaisemmat "rutiinit" kuten Ravelryn selaaminen ja uusien ohjeiden etsiminen, blogin päivittäminen ja muiden blogien seuraaminen ja jopa lankakaupoissa käynti ovat jääneet vähitellen pois. Välillä olen saattanut innostua luomaan silmukat uuteen neuleeseen, mutta kaikki ne neuleet ovat hautautuneet keskeneräisten kasaan. Voisin jopa väittää, että päivästäni ovat kadonneet ne pari tuntia, jolloin pystyn harrastamaan käsitöitä. Sitä en tiedä mihin, sillä mitään muutakaan aikasyöppöä elämääni ei ole ilmestynyt. 


Toukokuussa olin kuitenkin harvinaisen aikaansaava, sillä sain valmiiksi edellisessä postauksessa keskeneräisenä esittelemäni paidan (kuvat ilmaantuvat ehkä blogiin, jos saan itseni ylipuhuttua mallin hommiin) sekä tämän virkatun maton. Vanhemmalla tyttärelläni oli jonkinlainen sisustuskriisi huoneensa suhteen. Pieni siivous ja uusi matto auttoivat pahimpaan ahdistukseen.


Maton ohje löytyy Virkkuri 4 -kirjasta ja on siis Molla Millsin käsialaa. Kuteena on ohjeenmukainen Lankavan Ministeri-polyesterikude, joka sopii mainiosti tällaiseen lapsi- ja eläinperheeseen. Matto on sen verran kevyt, että sen voi tarvittaessa nakata pesukoneeseen. Kuvassa näkyykin meidän perheen uusin tulokas - pieni touhukas riiviö nimeltänsä Sani.


Samasta kirjasta virkkasin myös tämän kuuloketaskun samaiselle neitokaiselle (silitysmerkki Nova Melinalta). Nopea pieni välityö, joka on ollut aktiivisessa käytössä siitä asti. Näitä tarvittaisiin parikin lisää tähän perheeseen. 


Tällä hetkellä näyttää, että pienen hiljaiselon jälkeen syksystä tulee taas käsitöiden suhteen vilkkaampi. Lupauduin neulomaan The Fibre Companyn villaisesta lankauutuudesta, Loresta, mallineuleen Snurrelle, joten puikot ovat olleet kiireisinä viimeiset pari viikkoa. Selkeästi tarvitsin neuleen deadlinella, jotta saan jotakin valmiiksikin asti:). 

perjantai 20. huhtikuuta 2018

Huhtikuun keskeneräiset

Kaipaan aikaa, jolloin energiaa riitti enemmänkin käsitöihin. Tai oikeastaan sitä innostusta, jolloin tuntui, että viikottain oli aloitettava joku uusi ihana projekti. Kaikki puikot olivat varattuina eri neuleille ja lankakaupassa piti pyörähtää vähän väliä. Onkohan siitä nyt jo neljä kuukautta kun viimeksi kävin Snurressa? Ei sillä, että tällä neulomisvauhdilla uutta lankaa tarvitsisinkaan.  


Jottei homma ihan kokonaan unohdu, olen virkannut yhtä isompaa tyynynpäällistä. Lattiatyynymme (kokoa 60x60) on kaivannut jo jonkun aikaa uutta päällistä. Molla Millsin kalenterista löytyy ohje tähän ihanaan kuvioon, jota virkkaan mustalla ja luonnonvalkoisella kalalangalla. 

Mittailin tarkasti aiemmin virkkaamiani tyynyjä, ja laskeskelin sopivan silmukkamäärän niiden perusteella. Tietysti mittailin vielä parin kerroksen jälkeen, että koko on varmasti oikea. Mutta jotain mystistä matkan varrella tapahtui. Nyt kun tyyny on reippaasti yli puolen välin, huomasin että leveydestä on kadonnut 20 cm. Lattiatyyny taitaa jäädä vielä odottelemaan omaa päällistänsä, ja tälle yksilölle pitää ostaa uudet sisukset.


Toinen aktiivinen keskeneräinen on Hay-neule Laine Magazinesta. Aloitin tämän jo loppuvuodesta, mutta se jäi muiden kiireiden jalkoihin. Paita neulotaan alhaalta ylöspäin, joten siinä vaiheessa kun etu- ja takakappale eroteltiin, oli jotenkin helppoa unohtaa koko neule. Neulon paidat mieluummin ylhäältä alaspäin, ja jotenkin tämä toinen tapa tuntuu niin työläältä. Paita on kuitenkin sen verran kaunis, ettei sitä voi keskeneräiseksi jättää. Otin itseäni niskasta kiinni, ja nyt mennään jo hihoissa. Näyttäisi siltä, että tästä tulee todella ihana. Ei mikään kevätpaita värinsä puolesta, mutta käyttöön tulee vaikka sitten loppuvuodesta.

Tätä paitaa neuloessa olen taas vähitellen innostunut neulomisesta. Mutta aiemmasta poiketen, tekee mieli ensin tehdä keskeneräiset valmiiksi ennen kuin aloitan uutta. Tavoitteenani on myös käydä lankavarastoni läpi ja aloittaa seuraavat neuleet varastolangoista. 

perjantai 30. maaliskuuta 2018

Briossimuna


Vielähän täällä yksi pääsiäisaiheinen neulomus valmistui, nimittäin briossimuna. Suuret oli suunnitelmat ja tarkoitus oli tehdä näitä useampikin, mutta ehkäpä jatkan projektin parissa ensi vuonna. Ohje puolikkaaseen munaan löytyy täältä. Tein siis puolikkaita kaksi ja ompelin yhteen. Huomattavasti näppärämpää olisi neuloa kerralla kokonainen. Tämän myötä toivottelenkin teille lukijoille aurinkoista pääsiäistä!

tiistai 27. maaliskuuta 2018

Chasing Light


Ystäväni kysyi loppusyksystä, josko neuloisin hänelle huivin, joka pitää hänet lämpimänä kylmimpinäkin pakkaspäivinä. Kaivelin lankavarastojani, ja esittelin hänelle Iivarin, Rintalan Tilan kainuunharmaan. Malliksi ehdotin Kiurua, jonka neuloin aikaa sitten itselleni rouheasta villalangasta.


Loppu- ja alkuvuosi meni testineuleiden parissa, joten ihan kylmimmille pakkasille tämä huivi ei kerennyt. Tarkkaavaiset myös huomaavat, että mallikin vaihtui lennosta. Interpretations 5 -kokoelmasta löytyy ohje Chasing Light -huiviin, joka houkutteli kovasti. Huivi aloitetaan neulomalla pitsinen suorakulmio, joka muotoillaan huivin muotoon ainaoikein neuloksella.


Iivari on paksumpaa lankaa kuin ohjeessa ja metrejäkin on vähemmän, mutta päätin neuloa sen kokoisen huivin mihin lanka riittää. Ainaoikein-osion puolivälistä alkaen kaventelin silmukoita siellä täällä vähän reippaammin pois. Lankaa oli juuri sopivasti, ja huivista tuli mitä parhaimman kokoinen kaulaan kietaistavaksi. Huivi oli onneksi mieluinen, ja lämmittäähän tämä ensi talvenakin.

torstai 22. maaliskuuta 2018

Rocking Sheep


Joulukoristeet jäi viime jouluna tekemättä. Tai oikeastaan pari aloitusta on edelleen keskeneräisten kasassa odottelemassa seuraavaa joulua. Päätin siis tsempata pääsiäiskoristeiden kanssa, mutta voi olla, että tämän kummempaan en pysty.


Dropsilta löytyy ohje hauskaan lammaskoristeeseen, joka oli pakko ottaa koukulle. Lopputulos on melko söpö, mutta pakko kyllä myöntää, että näiden tekeminen oli yhtä tuskaa. Ensimmäisen kanssa luin ohjeen väärin, ja naamasta ei ota selvää onko kyseessä lammas vai sittenkin apina. Ajattelin, että toisen kanssa homma sujuu paremmin, mutta jotenkin se muistuttaa vielä vähemmän lammasta. No, eipä näitä kukaan niin tarkkaan tiiraile. Hyvälle näyttää oksalla roikkuessa.

perjantai 16. maaliskuuta 2018

Spring Bloom


Janina Kallio kysyi muutama viikko sitten, josko haluaisin testineuloa hänen suunnittelemansa Spring Bloom -huivin. Viestin liitteenä oli valokuva upeasta huivista, joten eipä tarvinnut pitkään miettiä, vaikka aikataulu olikin tiukahko. Aikataulusta ei kuitenkaan tarvinnut stressata, sillä tämä huivi neuloutui melkeinpä itsestään. Totuus on, että tämän hetkiseen elämäntilanteeseeni tällaiset kauniit ja yksinkertaiset neuleet sopivat parhaiten. Ainaoikeaa ja helppoa pitsiä vuorottelemalla syntyy näyttävä huivi.


Huivi aloitetaan kapeimmasta päästä ja silmukkamäärä kasvaa kerros toisensa jälkeen. Huivin kokoa onkin helppo muokata sen mukaan, minkä verran lankaa on käytettävissä. Hiukkasen jännitin, riittääkö kaksi vyyhtiä LaFéeFilin Single Merinoa tähän, mutta en onneksi joutunut pulaan. Nämä langat on muuten ostettu Jyväskylän Neulefestareilta, ja ne ovat odotelleet jo jonkun aikaa sopivaa projektia. En voisi olla tyytyväisempi. Huivi minun makuuni ja nämä langat!


Spring Bloom on ensimmäinen osa Woolenberryn Shawl Clubia, johon kuuluu neljä erilaista huiviohjetta. Ohjeet ilmestyvät vuoden 2018 aikana.

perjantai 9. maaliskuuta 2018

Joy


Toinen testineuleeni Veeran ja Jojin Interpretations vol 5. -kokoelmaan oli Joy-neuletakki. Sileän ja pitsineuleen yhdistämisellä olen neulonut ennenkin yhden käytetyimmistä neuleistani, joten tiesin että tästä tulee toinen samanlainen.


Väriksi valitsin tällä kertaa vaalean pinkin, sillä keväällä ja kesällä tykkään käyttää muutakin väriä kuin harmaata, uskottehan? Tosin vaatekaappiin mahtuisi yksi tällainen myös harmaana. Ellen olisi kärsinyt alkuvuoden neulejumista, tämä elegantti neuletakki olisi neuloutunut melkein itsestään. Sopivasti sileää ja helppoa pitsiä, joten kaikin puolin unelmaneule.


Neulejumin lisäksi stressikäyrä nousi käyttämäni langan vuoksi. Frida Fuchsin Schnieke Single on itsessään aivan ihanaa. Kiiltävä merinon ja silkin yhdistelmä, jota yleensä on ilo neuloa. Olin aiemmin aloittanut tästä hennon vaaleanpunaisesta langasta paidan, mutta se oli jäänyt jäähylle jo lähes vuodeksi. Päätin ottaa langan parempaan käyttöön, mutta purkulangasta neulominen olikin erittäin stressaavaa.


Olen neulonut merinoista purkulankaa aiemmin ilman ongelmia, mutta olisiko ongelmana se, että tämä lanka sisältää 30% silkkiä? Jälki oli karmaisevaa jo neuloessa, mutta jaksoin toivoa, että kastelu ja pingotus tekisi tehtävänsä. No, eipä tehnyt enkä ole koskaan neulonut näin epäsiistiä jälkeä. Mutta tiedättekös mitä, kaiken stressauksen jälkeenkään en jaksa välittää:)



Hiukkasen kuitenkin mietin, pitäisikö neuleen helmaa lyhentää. Epähuomiossa neuloin muutaman sentin tai jopa kymmenen liikaa. Neule saattaisi toimia paremmin ohjeen mukaisissa mitoissa, mutta odotellaan ja tunnustellaan.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...