torstai 30. elokuuta 2018

Hay


Laine Magazine 3:sen kannessa komeilee Clare Mountainin suunnittelema Hay - yksinkertainen, sileällä neulottu paita, jonka molemmissa reunoissa kulkee pystyt, pitsiraidat. Ei ole ensimmäinen kerta, kun tällainen yksinkertainen malli pienellä jujulla vetoaa minuun. 


Lehden paita on neulottu sport-vahvuisesta langasta, mutta toisten neulojien Ravelry-projekteja selatessani huomasin, että moni oli neulonut paidan onnistuneesti hieman ohuemmasta fingering-langasta. Hedgehog Fibresin graffitinharmaata Sockia löytyi sopiva määrä, ja jotta paidasta tulisi mieluummin oversize kuin makkarankuori, päätin neuloa paidan hiukan ohjetta paksummilla puikoilla (4 mm).


Paita neulotaan alhaalta ylöspäin, mutta yhtenä kappaleena kuitenkin. Mallitilkku olisi tehnyt neulomisesta rentouttavampaa, sillä nyt jännäsin minkähän kokoinen paidasta tulee näillä pienillä muutoksilla. Varma keino saada projekti ufoutumaan on tällainen epävarmuus ja jännitys yhdistettynä aiemmin mainittuun neulomissuuntaan. Neulomisenhan pitäisi olla rentouttavaa!


Paita jäikin keskeneräisten joukkoon pidemmäksi aikaa, mutta keväällä päätin lopulta saada jotain valmiiksi neulerintamalla. Paita valmistui samaan aikaan kun toukokuun helteet tulivat Suomeen, joten tämä tummanharmaa neulepaita hautautui vaatekaapin perälle. Nyt kesän jälkeen paitaa katsoo taas ihan uusin silmin, ja sehän on mitä parhain vaate tulevalle syksylle ja talvelle.

sunnuntai 26. elokuuta 2018

Neulebloggarina Prymillä


Sain eilen tilaisuuden osallistua Prym Consumer Finland Oy:n neulebloggari-iltapäivään Prymin toimitiloissa Keravalla. Ohjelmassa oli työpajoja, tuotetestausta sekä tutustumista Prymin tuotteisiin ja Rowanin, Scachenmayrin ja Regian uutuuslankoihin.


Luulin jo tietäväni entuudestaan paljon Prymin tuotteista, mutta tarvikehyllyn laajuus yllätti täysin. Neulojalle löytyy jos jonkinlaista apuvälinettä. Ei taida sellaista ongelmaa löytyä, johon ei olisi ratkaisua keksitty. Lisäksi Prymiltä löytyy tarvikkeita askarteluun, kuten heijastinlankaa, tupsu- ja tasselikehikoita ja ristipistopohjia. Näistä pääsin lauantaina jo testaamaan tasselikehikkoa tasselityöpajassa.


Prymin Ergonomics-puikkosarja laajenee myös koko ajan. Taipuva Yoga-palmikkopuikko, joka toimii vaikka silmukkamerkkinä, on jotain ihan käsittämätöntä. Nyt on pakko selvittää, missä kaupoissa näitä myydään. Lisäksi odottelen, että myyntiin tulevat kiertymättömät pienemmän koon pyöröpuikot.


En tiedä teistä, mutta meidän perheessä tarvitaan taas syksylle ja talvelle lukematon määrä lapasia, pipoja ja huiveja. Syksyn uutuuslankoja ja värejä katsellessani huomasin, että viime vuosina olen lankaostoksissani päätynyt usein tuttuun ja turvalliseen. Ehkäpä nyt olisi aika katsella ympärille vähän laajemmin ja kokeilla jotain uutta. Ainakin syksyn värikartasta löytyy herkullisia värejä myös vaativamman teinin makuun.


Kiitos Prymille ihanasta, lämminhenkisestä päivästä! Mukana olivat myös Mehukekkerit, Hupsistarallaa, Raitalammas, Kototeko, Tuin kutomo, Kardemumman talo, Langan päästä kiinni ja Lankahelvetti - teitä oli kiva nähdä. Kotiinviemisiksi saimme runsaan tuotepaketin, josta löytyy puuhaa syksyn sateisille päiville. Nuo supersöpöt, keltaiset sukkasilmukkamerkit oli pakko napata heti käyttöön.

keskiviikko 15. elokuuta 2018

Huhuu - onkohan siellä enää ketään?

Tämä vuosi on ollut käsitöiden suhteen täysin erilainen kuin aikaisemmat. Alkuvuoden tahmeus on jatkunut koko kevään ja kesän. On ollut useitakin viikkoja, jolloin en ole neulonut ainuttakaan silmukkaa, ja unohdin jopa pakata langat mukaan lomareissulle. Vähitellen myös kaikki aikaisemmat "rutiinit" kuten Ravelryn selaaminen ja uusien ohjeiden etsiminen, blogin päivittäminen ja muiden blogien seuraaminen ja jopa lankakaupoissa käynti ovat jääneet vähitellen pois. Välillä olen saattanut innostua luomaan silmukat uuteen neuleeseen, mutta kaikki ne neuleet ovat hautautuneet keskeneräisten kasaan. Voisin jopa väittää, että päivästäni ovat kadonneet ne pari tuntia, jolloin pystyn harrastamaan käsitöitä. Sitä en tiedä mihin, sillä mitään muutakaan aikasyöppöä elämääni ei ole ilmestynyt. 


Toukokuussa olin kuitenkin harvinaisen aikaansaava, sillä sain valmiiksi edellisessä postauksessa keskeneräisenä esittelemäni paidan (kuvat ilmaantuvat ehkä blogiin, jos saan itseni ylipuhuttua mallin hommiin) sekä tämän virkatun maton. Vanhemmalla tyttärelläni oli jonkinlainen sisustuskriisi huoneensa suhteen. Pieni siivous ja uusi matto auttoivat pahimpaan ahdistukseen.


Maton ohje löytyy Virkkuri 4 -kirjasta ja on siis Molla Millsin käsialaa. Kuteena on ohjeenmukainen Lankavan Ministeri-polyesterikude, joka sopii mainiosti tällaiseen lapsi- ja eläinperheeseen. Matto on sen verran kevyt, että sen voi tarvittaessa nakata pesukoneeseen. Kuvassa näkyykin meidän perheen uusin tulokas - pieni touhukas riiviö nimeltänsä Sani.


Samasta kirjasta virkkasin myös tämän kuuloketaskun samaiselle neitokaiselle (silitysmerkki Nova Melinalta). Nopea pieni välityö, joka on ollut aktiivisessa käytössä siitä asti. Näitä tarvittaisiin parikin lisää tähän perheeseen. 


Tällä hetkellä näyttää, että pienen hiljaiselon jälkeen syksystä tulee taas käsitöiden suhteen vilkkaampi. Lupauduin neulomaan The Fibre Companyn villaisesta lankauutuudesta, Loresta, mallineuleen Snurrelle, joten puikot ovat olleet kiireisinä viimeiset pari viikkoa. Selkeästi tarvitsin neuleen deadlinella, jotta saan jotakin valmiiksikin asti:). 

perjantai 20. huhtikuuta 2018

Huhtikuun keskeneräiset

Kaipaan aikaa, jolloin energiaa riitti enemmänkin käsitöihin. Tai oikeastaan sitä innostusta, jolloin tuntui, että viikottain oli aloitettava joku uusi ihana projekti. Kaikki puikot olivat varattuina eri neuleille ja lankakaupassa piti pyörähtää vähän väliä. Onkohan siitä nyt jo neljä kuukautta kun viimeksi kävin Snurressa? Ei sillä, että tällä neulomisvauhdilla uutta lankaa tarvitsisinkaan.  


Jottei homma ihan kokonaan unohdu, olen virkannut yhtä isompaa tyynynpäällistä. Lattiatyynymme (kokoa 60x60) on kaivannut jo jonkun aikaa uutta päällistä. Molla Millsin kalenterista löytyy ohje tähän ihanaan kuvioon, jota virkkaan mustalla ja luonnonvalkoisella kalalangalla. 

Mittailin tarkasti aiemmin virkkaamiani tyynyjä, ja laskeskelin sopivan silmukkamäärän niiden perusteella. Tietysti mittailin vielä parin kerroksen jälkeen, että koko on varmasti oikea. Mutta jotain mystistä matkan varrella tapahtui. Nyt kun tyyny on reippaasti yli puolen välin, huomasin että leveydestä on kadonnut 20 cm. Lattiatyyny taitaa jäädä vielä odottelemaan omaa päällistänsä, ja tälle yksilölle pitää ostaa uudet sisukset.


Toinen aktiivinen keskeneräinen on Hay-neule Laine Magazinesta. Aloitin tämän jo loppuvuodesta, mutta se jäi muiden kiireiden jalkoihin. Paita neulotaan alhaalta ylöspäin, joten siinä vaiheessa kun etu- ja takakappale eroteltiin, oli jotenkin helppoa unohtaa koko neule. Neulon paidat mieluummin ylhäältä alaspäin, ja jotenkin tämä toinen tapa tuntuu niin työläältä. Paita on kuitenkin sen verran kaunis, ettei sitä voi keskeneräiseksi jättää. Otin itseäni niskasta kiinni, ja nyt mennään jo hihoissa. Näyttäisi siltä, että tästä tulee todella ihana. Ei mikään kevätpaita värinsä puolesta, mutta käyttöön tulee vaikka sitten loppuvuodesta.

Tätä paitaa neuloessa olen taas vähitellen innostunut neulomisesta. Mutta aiemmasta poiketen, tekee mieli ensin tehdä keskeneräiset valmiiksi ennen kuin aloitan uutta. Tavoitteenani on myös käydä lankavarastoni läpi ja aloittaa seuraavat neuleet varastolangoista. 

perjantai 30. maaliskuuta 2018

Briossimuna


Vielähän täällä yksi pääsiäisaiheinen neulomus valmistui, nimittäin briossimuna. Suuret oli suunnitelmat ja tarkoitus oli tehdä näitä useampikin, mutta ehkäpä jatkan projektin parissa ensi vuonna. Ohje puolikkaaseen munaan löytyy täältä. Tein siis puolikkaita kaksi ja ompelin yhteen. Huomattavasti näppärämpää olisi neuloa kerralla kokonainen. Tämän myötä toivottelenkin teille lukijoille aurinkoista pääsiäistä!

tiistai 27. maaliskuuta 2018

Chasing Light


Ystäväni kysyi loppusyksystä, josko neuloisin hänelle huivin, joka pitää hänet lämpimänä kylmimpinäkin pakkaspäivinä. Kaivelin lankavarastojani, ja esittelin hänelle Iivarin, Rintalan Tilan kainuunharmaan. Malliksi ehdotin Kiurua, jonka neuloin aikaa sitten itselleni rouheasta villalangasta.


Loppu- ja alkuvuosi meni testineuleiden parissa, joten ihan kylmimmille pakkasille tämä huivi ei kerennyt. Tarkkaavaiset myös huomaavat, että mallikin vaihtui lennosta. Interpretations 5 -kokoelmasta löytyy ohje Chasing Light -huiviin, joka houkutteli kovasti. Huivi aloitetaan neulomalla pitsinen suorakulmio, joka muotoillaan huivin muotoon ainaoikein neuloksella.


Iivari on paksumpaa lankaa kuin ohjeessa ja metrejäkin on vähemmän, mutta päätin neuloa sen kokoisen huivin mihin lanka riittää. Ainaoikein-osion puolivälistä alkaen kaventelin silmukoita siellä täällä vähän reippaammin pois. Lankaa oli juuri sopivasti, ja huivista tuli mitä parhaimman kokoinen kaulaan kietaistavaksi. Huivi oli onneksi mieluinen, ja lämmittäähän tämä ensi talvenakin.

torstai 22. maaliskuuta 2018

Rocking Sheep


Joulukoristeet jäi viime jouluna tekemättä. Tai oikeastaan pari aloitusta on edelleen keskeneräisten kasassa odottelemassa seuraavaa joulua. Päätin siis tsempata pääsiäiskoristeiden kanssa, mutta voi olla, että tämän kummempaan en pysty.


Dropsilta löytyy ohje hauskaan lammaskoristeeseen, joka oli pakko ottaa koukulle. Lopputulos on melko söpö, mutta pakko kyllä myöntää, että näiden tekeminen oli yhtä tuskaa. Ensimmäisen kanssa luin ohjeen väärin, ja naamasta ei ota selvää onko kyseessä lammas vai sittenkin apina. Ajattelin, että toisen kanssa homma sujuu paremmin, mutta jotenkin se muistuttaa vielä vähemmän lammasta. No, eipä näitä kukaan niin tarkkaan tiiraile. Hyvälle näyttää oksalla roikkuessa.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...