Hopeiset joulupallot

Joka vuosi joulu on tullut sen verran yllättäen, että aina jää jotakin suunniteltua tekemättä. Hobby Pointin kirkkaat muovipallot ovat odottaneet virkattua päällystä jo pari vuotta.

Tänä vuonna tämä pikku projekti kiilasi tehtäväjonon kärkeen. Varsinkin, kun sain lainaksi Lea virkkausideoita -lehden (erikoisnumero 2/2007), josta löytyi useampikin malli joulupallojen koristeluun.

Kokeilin jokaiseen palloon erilaista mallia. Kolme onnistui oikein hyvin, yhdestä tuli vähän liian reilu näin pienelle pallolle (halkaisija 6 cm). Lankana hopeista Online Häkelgarnia Tampereen messuilta ja koukku 1,5 mm.

Joulupallot roikkuvat nauhoistaan keittiön ikkunassa ja odottavat sitä joulua, kun meillä on joskus oma kuusi. Tavoitteena on, että siinä joulukuusessa olisi kaikki koristeet itse tehtyjä. Vähitellen kun aloittaa, niin ehkäpä tavoite toteutuu joku päivä :).

Tonttu

Joulun odotus on alkanut meilläkin. Kahden vaiheilla -blogissa näkemäni tonttu innosti virkkaamaan punahiippaisen tonttuherran. Sen verran helppoa hommaa, ja vain nenän kiinnitys, että valmistui hyvissä ajoin ennen joulua. Tänä vuonna haluan ehdottomasti vaaleiden joulukoristeiden sekaan ripauksen punaista.

Vaikeinta oli muuten tuo viiksien kirjominen. No, tällä tontulla taitaa olla niin kiire joulun alla, ettei ole aikaa viiksikarvojen sukimiseen. Vähän eri paria, mutta olkoon! 

Fairy SnowCap

Minun ei pitänyt neuloa pipoa, tai ylipäänsä aloittaa uutta neuletta, sillä keskeneräisiä on liikaakiin. Koti on kuin keskeneräisten töiden hautausmaa. Mikähän mättää, kun into lopahtaa heti alkuunsa? Aloitan neuleita ja virkkuita, mutta ne jää kesken heti alkumetreillä. Poikkeuksena kuitenkin tämä pipo, jonka neuloin hetkessä ja sain jopa valmiiksi. 

Ravelryssä törmäsin Rosemary (Romi) Hillin The Great Oddments Knitdown -projektiin. Ostamalla e-kirjan saa tipotellen 15-18 ohjetta pieniin projekteihin, jotka voi toteuttaa yksinäisistä, epämääräisistä keristä, joita jokaiselta neulojalta varmasti löytyy. Pikaisella vilkaisulla totesin, että Romi Hillin muut neuleohjeet ovat kauniita, joten silloinen hinta, reilu 7 euroa, ei tuntunut pahalta sijoitukselta, vaikkei tiennyt mitä tuleman pitää. 

Ensimmäinen ohje oli Fairy SnowCap -pipo, johon löytyi oranssinväristä Dropsin Nepalia. Ilmeisesti joskus ajattelin perustavani kettuhuivitehtaan, sillä tuota ketunoranssia on edelleen jäljellä (edelleenkin vaikka tämä söi kaksi kerää). Pieni neule, mutta opin paljon uutta. Ensimmäistä kertaa loin väliaikaisen aloituksen i-cordin avulla ja neuloin pipon ylhäältä alas. Pari kerrosta vähemmän olisi riittänyt, jos olisin päässyt sovituspuuhiin. Siistimmän ja viimeistellymmän ilmeen takia silmukat pääteltiin neulan avulla silmukoimalla. En ole ihan varma, onnistuinko niin kuin piti, mutta uusi tekniikka sekin. 

Tästä ensimmäisestä pikkuprojektista jäi todella positiivinen fiilis, sillä ohje oli huolella suunniteltu ja pääsin oppimaan uuttakin. Jään innolla odottelemaan, mitä seuraavaksi Ravelryn ohjekirjastoon ilmestyy :).

Lahjaneulomuksia

Syksyn aikana on valmistunut pari pientä lahjaneuletta. Naapurissa asuu meidän viisivuotiaan paras kaveri, ja hän on toivonut kissahuivia jo viime talvesta. Neuloin silloin nuorimmaiselle kissahuivin ja molempien isosiskoille kettuhuivit. Olihan se varsin epäreilua, ettei yhdellä ollut minkäänlaista elukkaa kaulassa.

Alkuperäiseen ohjeeseen en enää löytänyt toimivaa linkkiä, mutta erilaisia käännösversioita löytyy Ravelryn kautta. Omani tein kuitenkin ottamalla mallia aikaisemmista.

Isänpäivälahjaksi neuloin miehelle Hugo-kaulurin. Mies ulkoilee talvella paljon lasten kanssa, eikä koskaan käytä kaulaliinaa. Koska kaulaliinat jää kaappiin, päätin neuloa kaulurin. Hugo on yksinkertainen ja mitä paras tv-neule. Kaulus on erittäin joustava. Vaikka kuvan mukaan kauluri olisi sopiva minulle, se venyy niin, ettei kiristä miehenkään kaulaa. 

Lankana Titityyn klubilankaa, The Uncommon Threadin Lush Sportia. On muuten upeat ruskean sävyt langassa, melkein voisin pitää itsekin.

Beanie

Tästä ei pipo yksinkertaisemmaksi muutu. Pari talvea lempparipiponi on ollut harmaa Rikke, mutta nyt halusin sille kaverin. Olen kyllä neulonut muitakin pipoja, mutta värikkäät jää käyttämättä ja minun oudonmalliseen päähäni ei ihan mikä tahansa pipo istu. Niinpä innostuin Kalastajan Vaimon beaniesta, kun sitä kehuttiin kovasti useissa blogeissa. Eikä turhaan ole kehuttu, tästä tuli uusi suosikki!

Tampereen messuilta ostin perjantaina kerän Dropsin Alpaca Silkiä. Vähän epäilyttävän näköinen kerä, sellainen pieni oksennuspallo, mutta niin vain siitä sai pipon neulottua. Neulottu pintakin miellyttää silmää ja jos vastaan tulee samaa lankaa jossain muussa kivassa värissä, ostan ehdottomasti ja teen toisen. Tämän beanien neuloin Prosessineulojan ohjeella, puikot 4 mm.

Pink dreams

Viikonlopppuna juhlittiin ystävien häitä. Halusin ehdottomasti jotain värikästä piristämään mustaa kotelomekkoa. Väri määräytyi sen mukaan, minkä väriset korkkarit lähimmästä ostoskeskuksesta löytyi ja millaista lankaa lankakorissa oli jo valmiina. Suht vaivattomasti päädyin asustamaan mekon pinkillä. Sävy on oikeasti tummempi, enemmän fuksiaan taittava kuin neoniin. En vaan saanut kuvattua väriä oikein ja nyt silmiä särkee kun näitä kuvia katsoo :).

Aloitin neulomaan huivia saman tien, kun sain idean ja löysin sopivan ohjeen. Olin jälleen kerran viime tipassa liikkeellä ja pelkäsin, etten saa valmista ajoissa. Tämä pikkuinen Boo Knitsin Sweet Dreams on kuitenkin niin nopea neuloa, ettei siihen mennyt kuin muutama ilta. Päättelyyn taisi mennä saman verran aikaa, sillä päättelykerroksella reunaan tehtiin nirkkoja.

Lankana huivissa on The Uncommon Threadin Posh Fingering. Juhlavuutta varten halusin lisätä huiviin ohjeessa olevat helmet (kokoa 6/0). Soukan Menitan helmivalikoima oli rajallinen, mutta lopulta vaaleanpunaisia helmiä löytyi sopiva määrä. Tosin laskujeni mukaan ohjeen vaatimat 300 helmeä ei tähän huiviin riittänyt. Niinpä viimeisellä kerroksella tiputin helmien määrää melkein puolella.

Varsin juhlava pikkuhuivi siitä lopulta muotoutui ja nyt on asusteet valmiina vaikka ensi kesänkin juhliin. Jos joku vaikka sellaiset järjestäisi :).

Hihan jatkeet

Ensimmäiset pakkaset muutama viikko sitten säikäyttivät tämän vilukissan siihen malliin, että piti neuloa käsille lämmikettä. Toimiston lämpötila laski niin alhaiseksi, että tietokonetta sai nakutella sormet jäässä. Jospa näistä rannekkeista olisi siihen apua. Ainakin ajatuksen tasolla tällaiset rannekkeet tuntuvat toimistoon kätevämmiltä kuin kämmekkäät (vai mikä nyt onkaan oikea sana niille, joissa on peukaloille oma paikkansa?).

Ohje on Picklesin. Helppo kuin mikä, mutta ei minun makuuni. Nuo langankierrot silmukoiden ympäri koettelivat hermoja. Tykkään kuitenkin lopputuloksesta ja Rowanin Felted Tweediä on ihana neuloa. Jos tämä pari menee toimistoon niin toiset pitäisi neuloa kotiin. Kaapista löytyy muutama paita vajaamittaisilla hihoilla eikä niillä tarkene talvella millään. Seuraavia rannekkeita varten voisikin kaivella jämälangat esille.