Pefletti

Tässä varmaan samalla tunnustaudun jonkin sortin (virkkuu)hulluksi, kun kerron julkisesti, että olen virkannut pefletin. No, näin tein kun sellaista tarvittiin :). Tyttö tarvitsi uimakouluun pefletin ja en halunnut ostaa, kun lankaa on kaapit täynnä. Olisihan meillä ollut pikkupyyhkeitä, jotka olisi ajaneet saman asian. Lähdin kuitenkin niin vauhdilla virkkaamaan, ettei käynyt edes mielessä niin helppo ratkaisu.

Olen jo muutamaan projektiin yrittänyt saada mukaan tuota linen stitchiä (mikähän se on suomeksi?). Eli kiinteä silmukka ja ketjusilmukka vuorottelevat samalla tavalla kuin helmineuleessa oikea ja nurja silmukka. Jostain syystä olen joutunut purkamaan ne projektit, joten oli selvää, että tähän linen stitchiä tulisi vaikka väkisten.

Reunuksessa olen seurannut tätä ohjetta, mihin päädyin nopean Ravelry-surffauksen jälkeen. Näin kirjakaupassa ihanan kirjan pelkistä virkatuista reunuksista. Kovat oli suunnitelmat etukäteen, mutta ei niitä erikoisempia reunuksia nyt niin helpolla löytynytkään ilmaiseksi. Saas nähdä raskinko joskus ostaa sen kirjan.  Nyt ainakin odottelen innolla Veera Välimäen kirjaa, joka taitaa mennä kirjajonon ykköseksi.

Ennen valokuvien ottamista pefletti on jo pyörähtänyt muutaman kerran uimahallissa ja pesukoneessa, mutta eiköhän näistä idea selviä. Lankana Hjertegarnin Blend Bamboota.

Virkatut korit

Piipahdin pitkästä aikaa Snurressa ja mukaan tarttui vyyhdillinen matonkudetta. Ihastuin väriin, joka on oikeasti enemmän vihreään taittuva kuin puhdas turkoosi. 

Virkkurin innoittamana teki mieli virkata pari koria. Kirjan kuvissa korit näyttävät sen verran jämäköiltä, että houkutteli kokeilla, saisinko samanlaisia itsekin aikaiseksi. Lisäksi alareunan taitos tuo koreihin kivasti muotoa. 

Napakalla käsialalla ja 8 mm koukulla koreista tuli juuri sellaisia kuin halusinkin. Pysyvät hyvin pystyssä ja pitävät muotonsa.

Kaikki kude oli käytettävä, joten virkkasin vielä pienemmän korin kaveriksi. Nyt pitäisi löytää sopivasti aikaa tytön huoneen uudelleen järkkäilyyn, jotta korit löytäisivät sieltä oman paikkansa.

Kesäpiparit

Miten tuntuu, että vasta äsken oli joulukuu ja joululahjat työn alla? Toukokuussa sama homma pienemmässä mittakaavassa, kun haluan muistaa tarhan tätejä ja opettajaa. Tarhan kevätjuhlaan tyttö vei pannunaluset. Kovin on neutraalit värit, vaikka olisi tehnyt mieli tehdä jotain kirkasta ja pirteää. Mutta jospa nämä harmaan sävyt sopisivat monenlaiseen sisustukseen. 

Saas nähdä, miten pitkään jaksan näitä itsetekemiä lahjoja väsätä. Vaikka olisi miten pieni juttu, niin aikaa ja vaivaa ne silti vaativat, eikä koskaan tiedä, mihin nämä sitten loppujen lopuksi päätyvät. 

Pannunaluset on virkattu Zpagetista ja 8 mm koukulla. Ohje löytyy Eilen tein -blogista (piparipannunalunen).

Keltaista kotiin

Vielä ainakaan ei näy merkkejä, että olisin kyllästymässä keltaiseen. Torimyyjältä tarttui mukaan keltaista ontelokudetta ja pari kuukautta pyörittelin mielessä, millaisen maton siitä virkkaisin. Molla Millsin Virkkuri ratkaisi ongelman, ja virkkasin kirjan ohjeella pitsimaton (M-koko). 

Ilmeisesti väänsin taas hampaat irvessä, kun käsiala oli sen verran tiukkaa. Jouduin tekemään pari kolme ylimääräistä kerrosta, jotta sain matolle tarvittavat sentit. Tykkään tosi paljon tästä pitsimaton mallista! Yksinkertainen ja kaunis.

Matto on makkarissa sängyn vieressä, ja toisella puolella on joskus aikoinaan neulomani matto. Kylläpä onkin nyt oikein sävy sävyyn molemmat :). Neulotun maton ohje löytyy muuten myös Ravelrystä.

Huhtikuussa reissatessa virkkasin myös tällaisen pikkuliinan olkkariin lampun alle. Kunhan kokeilin, kun yritin keksiä, mitä virkkaisin Dropsin Cotton Lightista. Tällä langalla ja nelosen koukulla siitä ei tullut ihan niin siro kuin alkuperäinen, mutta hyvin menee tuossa lampun alla. Lampusta ei sen enempää kuvassa näykään, kun varjostin on vielä työn alla. Virkatun liinan ohje löytyy täältä.

Tumppuset

Olen laiskotellut pari viime viikkoa. Käsityöt etenee hitaasti, jos ollenkaan. Olen käyttänyt illat tyttöjen nukkumaan menon jälkeen ihan vain löhöilyyn ja mennyt nukkumaan aikaisemmin. Hyvää tekee, mutta nyt sitten odottelen milloin inspis taas iskee. Mitä vähemmän teen käsitöitä, sen vähemmän tekee mieli tehdä.

Tässä kuitenkin yksi pieni työ, joka valmistui aiemmin. Veljen vauvalle tumput, joista tuli tällä kertaa sopivan kokoiset. Ohje löytyi Purl Beeltä ja tein samalla kaksi paria. Toinen i-cordilla, toinen ilman. Vihreästä parista tuli lievästi eri paria kun lanka loppui kesken, mutta tuskin haittaa.

Aurinkoista viikonloppua! 

Keinahdus

Olin sen verran tyytyväinen Villavyyhdin syksyiseen Neulekerhoon, että lähdin innoissani mukaan nyt keväälläkin. Kevään ensimmäisessä paketissa oli Handun vahvistettua kashmirsukkalankaa, joka varsinkin vyyhdillä näytti todella kauniille.

Olen jo aiemminkin maininnut, että olen värirajoitteinen, enkä oikein siedä lankoja, joissa on montaa eri väriä. Tässä vyyhdissä oli harmaan ja sinisen sävyjä. Erillään kukin väri just omaan makuuni, mutta en ole ihan varma, mitä mieltä olen näistä valmiista sukista.

Lanka oli ihana neuloa, pehmeää ja innolla seurasin, mille lopputulos näyttää. Valitsemani värimaailma onkin "viileät vedet, kiiltävät kalat", joten nää on tällaiset Itämeren silakat :).

Keinahdus on Kristel Nybergin suunnittelema. Olen huono neulomaan sukkia, mutta tiivistänpä seuraavasti:

• Sopivan yksinkertainen ja helppo neulottava näin kokemattomalle sukkaneulojalle.
• Välillä neuloin mieluummin näitä sukkia kuin muita keskeneräisiä, ja se on jo paljon se! Eikä edes paljoa ahdistanut, että näitäkin sukkia piti neuloa kaksi.
• Kokeilin sukissa ensimmäistä kertaa magic loop -tekniikkaa ja kannatti ehdottomasti. Aiemmin olen käyttänyt sitä esim. pipoissa ja lapasissa, mutta jostain syystä en koskaan sukissa. Neulejälki on huomattavasti siistimpää.

Olen aika ylpeä itsestäni, että sain nämä valmiiksi viikossa, ja nyt minulla on hienot, uudet sukat!

Kiitos myös kommenteista edelliseen! Täällä vatsatauti on vienyt kaikki voimat ja "rutiinit" on sekaisin. Toivottavasti viikonlopun aikana innostun taas tekemään käsitöitä pitkästä aikaa.

Virkkuri

Olen jo pitkään odottanut Virkkuria kirjakauppoihin. Odotukset korkealla Molla Millsin blogin perusteella, enkä joutunut pettymään. Pitkästä aikaa käsityökirja, jota olen kärsimättömänä joutunut odottelemaan kuukausia. Vaikka meiltä löytyykin kotoa virkattuja mattoja, lampunvarjostimia, tyynyn- ja rahinpäällisiä sekä lukemattomia koreja, antaa kirja uutta inspiraatiota kauniiden kuvien, värien ja graafisten muotojen kautta.  Kirjan kansi kertoo jo paljon! 

Kirjan ohjetta hieman muokaten virkkasin turkoosia väriä perushopearenkaisiin. 

Makuuhuoneeseen on myös tulossa uusi matto. Lisäksi tehtävälistalle päätyivät ainakin pari virkattua laukkua, muutama koru ja olkkarin valaisinsuunnitelmat vaihtuivat saman tien. Kalalanka on lisätty ostoslistalle ja nyt on pakko kaivaa ompelukone esille, sillä sitä tarvitaan parissakin houkuttelevassa projektissa. Upea kirja, suosittelen!