Alivia

Sain kesällä lahjaksi kerän tätä ihanaa okrankeltaista Malabrigo Yarn Sockia. Mietiskelin mitä tekisin ja päädyin huiviin. Huivi on ollut mukana kesän reissuilla hotelleissa, laivalla ja autossa, ja aika näppärä matkaneule olikin. Yleensä muistan huonosti erilaiset pitsikuviot, mutta kerrankin opin jotain ulkoa!

Ohje on Vanessa Smithin Alivia. Kaunis malli, josta löytyy pitsiä ja ainaoikein neuletta. Eli sopivan arkinen kauniilla reunuksella. Ohjeessa oli myös täysin pitsinen versio, mutta yllättäen tuo ainaoikein tuntuu minulle omimmalta. Tein huivista suuremman kuin ohjeessa. Ajatuksella, että saan sen tarvittaessa solmittua kiinni ja jotta koko vyyhti pääsee käyttöön. 

Huivi on ollut valmiina jo pitkään, mutta pingottaminen kesti. Miten te muut pingotatte neuleet lapsi- ja kissaperheissä? Minulla ei ole mitään alustaa. Toisaalta, en tiedä minne sen panisin, joten olen pingottanut neuleet parvekkeen paksulla matolla. Nyt kesäkautena parvekkeen ovea on ollut pakko pitää auki (sisällä kuuma!), joten lapset saa väistellä parvekkeella nuppineuloja ja aamulla kissojen öisen rallin jäljiltä nuppineulat on pitkin parveketta ja huivi kauniissa mytyssä.

Värikästä syyskuuta ja ihania neulomisiltoja teille kaikille =)

Kissoille

Pienten töiden sarja jatkuu. Toisaalta tulee hyvä olo, kun saa tehtyä näitä, jotka ovat roikkuneet tekemättömien listalla ikuisuuden, mutta toisaalta olisi kyllä kiva tehdä jotain ihanaa itselle syksyä varten. Mutta näille oli siis suuri tarve! Meidän kissat sotkee syödessään niin paljon, että lattia on ruokakupin ympäriltä aika törkyinen. 

Idea täältä, mutta tein virkatun version. Kissan pääkin on oma versio, kun en ymmärtänyt kaaviota oikein. Näitä teki nopeasti 6 mm koukulla sen kolme kappaletta, mitkä kupeille tarvittiin. Lanka on ehkä hamppua? Ostin Snurresta ilman vyötettä, ja en yhtään enää muista.

Alunperin oli tarkoitus tehdä kaitaliina keittiöön, mutta lanka loppui kesken. Mietin langalle uutta ideaa ja päädyin lopulta näihin. Itse olen oikein tyytyväinen siihen, miten yleisilme kuppien ympärillä siistiytyi ja eiköhän nämä kissoillekin kelpaa. Ainakin ruoka maistuu entiseen malliin.

Ekaluokkalaiselle

Minulla on tapana jättää joitakin juttuja vähän viime tippaan, niin kuin tämä kynäpenaali. Koko kesän se pyöri mielessä, mutta en saanut aloitetuksi. Pari päivää ennen koulun alkua otin itseäni niskasta kiinni ja aloitin virkkaamaan (pakkohan se jo siinä vaiheessa oli), ja maanantai iltana se valmistui. Ihan aikataulussa siis:) Varsin helppo tekele, mutta pienten yksityiskohtien kanssa meni vääntäessä ja vetoketjukin piti ommella. Jos vetoketju ei kestä käytössä (meni vähän säätämiseksi), niin pitää kiikuttaa serkulle korjattavaksi.

Olen erittäin tyytyväinen, että jaksoin väkertää taskut, laittaa napit ja koristellakin vielä.  Kaikesta parasta on kuitenkin se, että ekaluokkalainen pitää tästä todella paljon. Ja on muuten reipas ja innokas ekaluokkalainen, kyllä äiti on ylpeä:)

Rusetti

Tämä rusettikoru oli vain pakko tehdä, tykkään kovasti.

Tyttöjen kesähameet

Ihastuin Ravelryssa tähän Elena Nodelin Tropical Fish Skirt -hameeseen. Hyvä perusohje hameelle, jonka voi muokata halutun mittaiseksi/kokoiseksi helposti ja valita vielä mieleisen mallin neljästä eri helmavaihtoehdosta. Vaihtoehdoista huolimatta tein molemmille tytöille samanlaiset, tykkäsin niin tuosta mallista.

Vanhemmalle oli tarkoitus tehdä vähän pidempi, mutta jonkinlainen mittavirhe kun tuli useita senttejä aiottua lyhyempi:). Hyvä on näinkin, mutta ei välttämättä enää ensi kesänä. Tämän sinisen hameen tein ensimmäisenä, ja siihen tein ohjeessa ehdotetut lyhennetyt kerrokset, jotta hame istuu paremmin. Mietin kuitenkin, että ei tyttö niitä huomaa hametta pukiessaan vaan hame on päällä miten sattuu. Jätin ne siis toisesta pois, vaikkakin sen vuoksi hameenhelma nousee takaa ylemmäksi.

Tylsin vaihe oli silmukoiden päätteleminen, sillä samalla tehtiin alareunaan nirkot. Tuntui, että päättely kesti ikuisuuden. Sinisestä hameesta tuli heti vanhemman tytön suosikki. Nuorempi ei innostunut yhtään tuosta vihreästä, toivotaan että saan suostuteltua sen vielä päälle. Lankana hyväksi koettu Hjertegarn Blend Bamboo ja puikot 3,5 mm.

Toiset turkkilaiset

Pelkään lentämistä, joten en kovin innokkaasti odottanut Santorinin matkaa. Mietin, olenko niin paniikissa, että lapsetkin ihmettelevät ja säikähtävät. Mutta uskomatonta kyllä, neulominen auttoi tähän vaivaan ja teki lentopelosta siedettävän. Lentokoneessa tikuttelin näitä toisia turkkilaisia. Neuloessa unohdin laskut, nousut ja koneen heiluttelut.

Lankana Noro Kureyon Sock ja tykkään, että väriä löytyy enemmän kuin edellisistä. Enpä kuitenkaan ylläty, jos näihin ilmestyy reikä jos toinenkin, oli välillä sellaista höttöä koko lanka. Illat viilenee vauhdilla, joten näille on pian käyttöä. Taidan jo tänään sytytellä kynttilöitä, kun on niin pimeää ja syksyistä. 

Kesäkassi

Loppukesään jäi, mutta tärkeintä, että valmistui! Kesäkassi oli suunnitteilla pitkään, mutta innostuin virkkaamaan sitä vasta, kun ostin Turusta Käsityö-Elisestä paksuhkoa nylon-lankaa (Hilos La Espiga Nylon, no 18). 3,5 koukulla nylonin virkkaaminen oli haasteellista ja kädet joutuivat koville, mutta lopputulos palkitsee. Kassi pitää hyvin muotonsa, eikä vääntyile miten sattuu sisällön mukaan.

Kukkaronkehykset ompelin käsin ja lisäsin kehyksiin vielä hopeaketjun, jonka saa tarvittaessa kukkaron sisään. Kassi on muokattu reippaasti tästä ohjeesta. Taisin ottaa siitä pelkästään mallin simpukoiden virkkaukseen.

Kassiin mahtuu hyvin kännykkä, rahat ja avaimet ja se on testattu erittäin toimivaksi viime viikolla kauniilla Santorinin saarella.

Tämä pattijalkainen, kovia kokenut laiheliini adoptoi meidät heti ensimmäisenä päivänä. Kylläpä omat kissat näyttivät isokokoisilta, kun kotiin palasimme.