sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Rintakoru


 
Japanilaisissa virkkaus- ja neulekirjoissa on jotain sellaista, mikä vetoaa minuun. Selailen ja ihastelen niitä pieniä, värikkäitä ja pikkutarkkoja käsitöitä, jos kaipaan uutta inspiraatiota. Joku aika sitten tilasin kaksi uutta kirjaa Etsyn kautta. Toisessa on ohjeita virkattuihin koruihin ja toisessa vaatteisiin. Tuosta korukirjasesta tein ensimmäisen kokeilun edellisen postauksen jakun rintapieleen. Virkkasin pellavalangasta rintakorun, vaikka en mikään rintakoruihminen olekaan.
 



Vaatekirjasta löytyisi useampikin kiva virkkaus. Yhtä jo aloitin, mutta menee purkuun, kun tulee liian pieni. En oikein tiedä, auttaako isompi koukku vai pitäisikö alkaa muokkaamaan ohjetta. Ja se taas kuulostaa jo liian vaikealle. Ehkä minä vielä ihastelen näitä jonkin aikaa, ja kerään uutta intoa ennen kuin aloitan uudelleen.
 
Tsemppiä uuden viikon alkuun ja tervetuloa uudet lukijat!

keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Jaqueline

 
Tästä villatakista olen enemmän kuin innoissani. Kyseessä Dropsin Jaqueline ja vähänkös olisi houkuttanut tehdä tuo ohjeen sinapinkeltainen versio! Langanostohetkellä Soukan Menitassa Karisman värivalikoima oli rajallinen ja toisaalta olin jo päätynyt mielessäni väriin, joka on ajattomampi.

 
Virkkuu oli useampaankin otteeseen telakalla. Vaikka virkkauksen perusteet onkin hallussa, niin saan helposti samalla langalla ja koukulla monta erikokoista kappaletta. Niinpä mittailin tarkkaan, onko alahelmasta tulossa ollenkaan sellainen leveydeltään kuin pitää. Jouduin tekemään alun kolme kertaa ja päädyin lopulta pienempään koukkuun (4 mm). Koukun vaihdosta johtuen pituus ei täsmännyt pylväsryhmien jälkeen ja työ jäi vähäksi aikaa hautumaan.

 
Päätin kuitenkin jatkaa ohjeen mukaan purkamatta ja ihmeellistä kyllä yläosasta ja hihoista tuli varsin sopivat. Lisäksi pituutta tuli hieman lisää, kun muotoilin työn kosteana. Ainut miinus on kaulus. Jos olisin tiennyt, miten se läsähtää pylväsryhmien kohdalta, olisin jättänyt ne kokonaan pois. Mutta eipä se juuri käytössä näy. Takaa jätin läpän pois, mielestäni parempi näin. Niin, ja lankaa meni hurjat 14 kerää.
 
Uskoisin, että tätä tulee pidettyä ja paljon! Tämä taitaa olla ensimmäinen näin iso virkkuu itselle ja onnistumisesta innostuneena aloittelen jo toistakin virkattua nuttua.

sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Syysmyssyt


 
Wanhan Sataman messuilta ostin Hopeasäikeen Merinoa, molemmille tytöille pipolangat lempiväreissä. Lanka itsessään on niin kaunista, että neuloin perusmyssyt. Ohjeena Caroline Hossmannin Autumn Hat, isommilla silmukkamäärillä tosin ja puikot 4 mm. Nyt sitten odotellaan kylmempiä ilmoja, jotta saadaan uudet myssykät käyttöön:). 

perjantai 14. syyskuuta 2012

Simple Sprinkle


 


Veera Välimäen Simple Sprinkle - päätin ostaa ohjeen heti, kun näin Ravelryssä ensimmäiset testineuleet. Ainaoikeaa ja raitaa, joten pakkohan se oli tehdä! Ohje oli kirjoitettu paksummalle langalle, mutta minun varastoista tarvittavaa määrää ja vielä kuudessa eri värissä ei löytynyt. Alpakkaa kuitenkin löytyi, joten kokeilin millainen kaulurista tulisi ohuemmasta langasta 4,5 mm puikoilla.
 
Pidän hurjasti ja eniten olen yllättynyt, että väritkin ovat mieleeni. Tottakai pidin väreistä jo siinä vaiheessa, kun ne valitsin, mutta neuloessa meinasi välillä usko loppua. Minun oli vaikea hahmottaa, millainen huivista lopulta tulisi ja missä kohtaa olisi mitäkin väriä, vaikka piirsin mallin vielä paperillekin. Ainoastaan yhden kerran korvasin ohjeessa merkityn langan toisella.
 
Lankana Foltraman Alpacaa Snurresta sekä Novitan Luxus Alpacaa (harmaa ja tummanharmaa). Tekisi vielä mieli tehdä sama juttu paksummasta langasta, mutta miten monta huivia ihminen oikein tarvitsee?? Varsinkin, kun ensi viikolla postilaatikosta tipahtaa langat Veera Välimäen mysteerihuiviin.

keskiviikko 12. syyskuuta 2012

Pallovalot

 
 



 
Olen jemmannut kaapissa paperinarupallotarvikkeita jo vuoden jos pidempäänkin, vain valosarja puuttui. Aina kun innostus palloaskarteluun iski, en löytänyt valosarjaa mistään kaupasta ja nytkin olin jo valmis odottamaan jouluun. Onneksi Wanhan Sataman kädentaitomessuilta löytyi sopivat valot. On nimittäin erittäin tärkeää, että valoja on vain se 20 kpl ja että ne on ihan perusmallia.
 
Sunnuntaina levittelin materiaalit pöydälle ja pyörittelin liima-vesiseoksessa kastettua paperinarua ilmapallojen päälle. Huomasin, että tavalliset ilmapallot sopii tähän paremmin kuin vesi-ilmapallot. Vesi-ilmapalloista tuli vähän soikeita, mutta ei anneta sen häiritä. Tytöt pääsivät osallistumaan touhuun maanantaina, kun pallot olivat kuivuneet. Heistä oli hauskaa poksautella ilmapallot rikki.
 
Virittelin pallosarjan parvekkeen kattoon. Ihan heti en lähde samanlaisia tekemään, mutta parasta tietysti se, että kaunista tuli ja valaisee nätisti illalla.
 
Neuleita ja virkkuitakin valmistuu vähitellen, kolme odottaa jo viimeistelyä. On niin monta samaanaikaan kesken, että mikään ei tunnu etenevän:).

 
Ja iso, iso kiitos Anulle tunnustuksesta!

tiistai 4. syyskuuta 2012

Parvekepuuhia

 
Elokuussa oli yksi ihana, rauhallinen viikonloppu ihan vain perheen kesken, ilman sen kummempaa ohjelmaa. Taisi jäädä mieleen muuten niin vauhdikkaan kesän jälkeen. Tytöt leikkivät keskenään sulassa sovussa ja minä väkersin parvekkeelle pieniä juttuja ennen kuin kesä loppuu.
 
Villavalo-valaisimesta jäi huopaa jäljelle ja leikkelin siitä jo talvella kasan sydämiä. Alunperin suunnittelin niistä sydännauhaa, mutta en keksinyt sille paikkaa, joten jäi tekemättä. Nyt sain sydämistä helposti koristeet parvekerisuille. Jossain vaiheessa olisi myös ihana virkata oksiin värikkäitä kukkia ja lehtiä.



Mies nikkaroi hyllyn köydestä ja laudoista, jotka löysin roskakatoksesta. Saan vihdoinkin laitettua jotain esille niin, että kissat eivät pääse niihin käsiksi. Käpukukkia askartelin jo viime vuonna, mutta kissat pyöritteli ne aika äkkiä pitkin parveketta. Tein muutaman lisää ja nämä käpykukat ovat korkealla turvassa.


Lopuksi vielä virkkasin näitä ihania suojuksia lasipurkkien ympärille. Samalla tutulla mallilla, josta niin kovasti tykkään. Ohje löytyy japanilaisesta virkkauskirjasta Handmade Crochet Home Goods.

 
Illalla ne vasta kauniit ovatkin:)

sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Camp out

 
Camp Out Fingerless Mitts on ollut tehtävälistalla jo pitkään. Yksinkertainen, kaunis malli varsinkin liukuvärjätystä langasta toteutettuna. Kerä Noron Ayaa on pyörinyt lankakorissa pidemmän aikaa ja välillä olen sitä hypistellyt miettien, että mitä tekisin. Pitkään kesti ennen kuin osasin yhdistää nämä kaksi, mutta sen jälkeen kämmekkäät neuloikin hetkessä.
 
Minulle on ihan ok, että kämmekkäät on selkeästi eri paria, mutta vähän kyllä tarvitsen siedätyshoitoa värien suhteen. Jotenkin ne kauneimmat sävyt jäi taas loppukerään, mutta en kuitenkaan halunnut alkaa pilkkoa kerää miten sattuu. No, käyttöön tulevat kuitenkin, vaikka sitten tuonne hämäriin syysiltoihin. Sen verran poikkesin ohjeesta, että tein tuon yläosan ainaoikein osuuden 4 mm puikoilla ja vasta sen jälkeen vaihdoin 4,5 puikkoihin.  
 
Mutta olettekos huomanneet, että Villavyyhti on lanseerannut Suuren Suomalaisen Neulekerhon? Luvassa on noin kerran kuukaudessa lanka + ohje lähetys suomalaisilta neulesuunnittelijoilta ja värjäreiltä. Sen verran mielenkiintoinen juttu, että on pakko osallistua, vaikka kalliille tuntuukin. Edessä on siis varsin hauska & jännittävä loppuvuosi:)

lauantai 1. syyskuuta 2012

Alivia

 
Sain kesällä lahjaksi kerän tätä ihanaa okrankeltaista Malabrigo Yarn Sockia. Mietiskelin mitä tekisin ja päädyin huiviin. Huivi on ollut mukana kesän reissuilla hotelleissa, laivalla ja autossa, ja aika näppärä matkaneule olikin. Yleensä muistan huonosti erilaiset pitsikuviot, mutta kerrankin opin jotain ulkoa!

 
Ohje on Vanessa Smithin Alivia. Kaunis malli, josta löytyy pitsiä ja ainaoikein neuletta. Eli sopivan arkinen kauniilla reunuksella. Ohjeessa oli myös täysin pitsinen versio, mutta yllättäen tuo ainaoikein tuntuu minulle omimmalta. Tein huivista suuremman kuin ohjeessa. Ajatuksella, että saan sen tarvittaessa solmittua kiinni ja jotta koko vyyhti pääsee käyttöön. 
 

Huivi on ollut valmiina jo pitkään, mutta pingottaminen kesti. Miten te muut pingotatte neuleet lapsi- ja kissaperheissä? Minulla ei ole mitään alustaa. Toisaalta, en tiedä minne sen panisin, joten olen pingottanut neuleet parvekkeen paksulla matolla. Nyt kesäkautena parvekkeen ovea on ollut pakko pitää auki (sisällä kuuma!), joten lapset saa väistellä parvekkeella nuppineuloja ja aamulla kissojen öisen rallin jäljiltä nuppineulat on pitkin parveketta ja huivi kauniissa mytyssä.
 
Värikästä syyskuuta ja ihania neulomisiltoja teille kaikille =)
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...